Lunar Eclipse

20. Alone in the Forest

Biancan näkökulma:

"Vihdoin!" Huokaan kun pääsen virtaavan joen luokse. Olin kävellyt pitkän matkaa, ja yhtäkkiä havahtunut joen kuohuamisesta syntyvään ääneen. Kyykistyn veden ääreen ja pesen kasvoni.  Maistan varovasti vettä, mutta sylkäisen sen samantien ulos. Mädäntyneen maku. Joessa olisi jotain kuollutta. Huokaan ja istun kivelle. Otan puhelimeni taskustani ja koitan käynnistää sitä jälleen kerran huonolla menestyksellä. Laitan puhelimeni takaisin taskuuni, ja alan katsella vettä. Jos vaikka joessa olisi kaloja. Olin syönyt aamulla hieman, silloin kun ne miehet olivat löytäneet minut. Mutta olin taivaltanut pitkän matkaa ja energiatasoni oli alhainen. Ei varmaankaan montaa tuntia auringonlaskuun.  Alan hyräillä hiljaa, keskittyen veteen.

Are you, are you
Coming to the tree
They strung up a man
They say who murdered three
Strange things did happen here
No stranger would it be
If we met at midnight
In the hanging tree

Are you, are you
Coming to the tree
Where dead man called out
For his love to flee
Strange things did happen here
No stranger would it be
If we met at midnight
In the hanging tree

Herään transsistani lopettaen hyräilyn, tajuten etten edes ole enää hetkeen keskittynyt kalan saamiseen. 

"Mitä menit Bianca tekemään."  Mutisen, sillä 'karkureissuni' on pikkuhiljaa alkanut kaduttaa. Toivottavasti kaikki olisivat kunnossa. Oma lämmin ja pehmeä sänky, sekä kuppi teetä olisi houkutteleva vaihtoehto, mutta en edes enää ole varma mistä päin alunperin lähdin.

Nousen ylös, ja vilkuilen ympärilleni. Olisi viisasta jäädä tähän. Yö tulisi pian, eikä pimeässä hortoilu kiinnosta pahemmin. Toisaalta, villieläimet saattaisivat tulla yöllä juomaan joesta, joten minun kannattaisi mennä johonkin korkeammalle, kuten puuhun. Löydän sopivan puun, ja kiipeän varovasti noin kolmen metrin korkeuteen, jossa kaksi paksua oksaa muodostavat lähes täydellisen paikan nukkua. Onhan se vähän kova ja voin pudota, mutta parempi kuin kostea maa. Hyppään alas, ja alan keräillä kuivia risuja ja oksia tulta varten. Tajuan vyötärölläni yhä olevan macheten, ja sen avulla katkaisen pari isoa, kuivaa maasta löytynyttä oksaa. Menen valitsemani yöpymispuun viereen, ja alan kasata nuotiota puusta hieman kauemmas. Kerään vielä kivien koloista kuivia lehtiä ja kuusista irronneita risuja, joita laitan nuotion sekaan. Muistelen löytäneeni aikaisemmin päivällä edellisestä kodistani mukaan ottamastani repusta tulitikut, ja etsin ne nyt käsiini. 

"Pliis toimikaa." Kuiskaan, kun otan tulitikun käteeni ja raapaisen sillä raapaisupintaa. Lämmin hohka alkaa lämmittää toisen käden sormiani, ja pakosti pieni hymy nousee kasvoilleni. Sytytän varovasti nuotion, ja laitan tulitikut takaisin reppuuni. Etsin vielä hieman lisää oksia, joita lisäilen nuotioon, ja jään sitten istumaan nuotion viereen kivelle. 

Take a breath, take it deep
Calm yourself, he says to me
If you play, you play the key
Take the gun, and count to three
I'm sweating now, I'm moving slow
No time to think, my turn to go

And you can see my heart, beating,
You can see it through my chest
I'm terrified but I'm not leaving, no
I know that I must pass this test
So just pull the trigger

Laulan hiljaa, katsellen liekkejä jotka nousevat taivasta kohti. Olisi kannattanut metsästää aiemmin päivällä, mutta olin vain tyhmänä kävellyt elätellen toiveita siitä että löytäisin jotakin. Tukahdutan ajatukset nälästä ajattelemalla kaikkea muuta, entisestä elämästäni Victoriin ja Amberiin. Huokaan syvään kun syyllisyys Amberin katoamisesta hiipii jälleen mieleeni. Nousen ylös ja kipuan puuhun, jättäen nuotion päälle, jos se vaikka häätäisi villieläimet lähistöltä. Ja kyllä se ihan hieman lämmittikin, vaikka ei ollut kovinkaan lähellä nukkumapaikkaani. Selkäni nojaa puunrunkoon, ja silmäni sulkeutuvat väsymyksestä.

Tässä nyt kahdeskymmenes luku. Tää on erittäin lyhyt, tiedän, mutta tuntui että on pakko julkaista jotain, ja tää jo osittain valmiiksi kirjoitettu luku oli muutamien muokkausten jälkeen tarpeeksi hyvä julkaistavaksi. Luvussa esiintyvät laulunpätkät ovat biiseistä The Hanging Tree ja Russian Roulette (Rihanna). 

Lukuja tosiaan tulee jatkossa luultavasti entistäkin harvemmin, sillä mun elämä on nykyään tosi kiireistä. Yritän kuitenkin parhaani mukaan tälle kirjoittaa uusia lukuja, ja itse asiassa oon myös kirjoittanut uutta kirjaa (surprisee :D). Sitä en kuitenkaan oo julkaisemassa ennen kuin se on valmis, sillä en edes tiedä valmistuuko se koskaan, ja jo nyt tunnen huonoa omaa tuntoa siitä, kuinka harvoin julkaisen tähän kirjaan lukuja teille.

Kiitos, että luitte, love you! :3