Hunter ja Chip parkkeeraavat autonsa syrjäiselle kujalle. Nousemme kaikki autoista ja katson ympärilleni.
"Olkaa valppaina, täällä on välillä vähän kaikenlaista jengiä." Hunter varoittaa ja lähdemme kulkemaan roskaista ja pimeää kujaa pitkin, joka sijaitsee kerrostalojen välissä. Kujalla on kaljatölkkejä, tupakan tumppeja, hiiriä ja jopa verta. Värähdän hieman, sillä kuja vaikuttaa olevan kuin jostain kauhuelokuvasta. Victor huomaa olotilani, sillä hän ottaa kädestäni kiinni. Katselen, kuinka Hunter ja Chip johtavat meitä pitkin kujaa, joka näyttäisi olevan heille hyvinkin tuttu. Pienen matkan päässä näkyy jonkinlainen porukka juovuksissa olevia miehiä, jotka nauravat kun näkevät meidät. Kierrämme heidät niin kaukaa, kuin kapealla kujalla vain pystyy. Miehet viheltelevät, ja katsomme Charlotten ja Courtneyn kanssa toisiamme ällötyksen hiipiessä kasvoillemme.
Victor vaihtaa kätensä paikkaa, ja laittaa sen niskani takaa, hän ei tainnut pitää miesten reaktioista. Huomaan myös kuinka Rafael ottaa Courtneytä kädestä kiinni, ja Charlotte kipittää korkokengät kopisten lähemmäs Chipiä ja Hunteria.
Pian näemmekin jo valoa kapean kujan päässä, ja rentoudun hieman. Kävelemme kujalta kadulle, ja jatkamme oikealle.
"Mihin me muuten ollaan menossa?" Kysyn ja Chip kääntyy katsomaan minua.
"Ajateltii et tohon yhtee baarii."
"Mut eihän kaikki meistä ees oo täysikäsii eikä oo valehenkkareita." Vastaan hämilläni ja Chip naurahtaa rennosti.
"Se on vaan ihmissusille ja vampyyreille, ja se ei vaadi täysikäisyyttä. Pitää olla täyttänyt 15."
"Ai." Hymähdän ihmetellen tämän paikan käytäntöjä.
•••
Astumme baarin ovesta sisään ja katselen ympärilleni. Kunnon discovalot ja tanssilattia. Baaritiski, jonka takana on nuori nainen. Ja ennen kaikkea, hyvin paljon porukkaa. Charlotte ohjaa meidät baaritiskin luo, ja tilaa heti ensimmäiseksi kaikille shotteja. Ei menekään kauaa kun alkoholi alkaa tekemään tehtävänsä, ja me kaikki tanssimme Despaciton tahtiin kuin puusta pudonneet apinat. Charlotte on löytänyt kiikariinsa vampyyrin, jota vasten hän nyt kihnuttaa itseään. Virnistän itsekseni ja käännän katseeni baarin ikkunaan. Kadulla on melko hiljaista. Joku juopunut kävelee kadulla kaljakassi kädessään, ja yksi katulamppu välkkyy.
Erehdyn luultavasti tuijottamaan katumaisemaa liian pitkäksi aikaa, sillä huolestunut miesääni kuuluu vierestäni.
"Bianca?" Hunter sanoo ja käännän katseeni mieheen.
"No?"
"Ootsä kunnos?" Hunter kysyy pieni huoli kasvoillaan.
"Joo oon." Hymyilen.
"Sano vaan jos haluut lähtee, okei?" Nyökkään vastaukseksi ja Hunter kävelee takaisin muiden joukkoon. Käännän katseeni ikkunaan uudelleen ja näky on täysin erilainen kuin äskettäin. Juopunut makaa verilätäkössä maassa ja viinapullot ovat levinneet kadulle. Käännän katseeni välkkyvän katulampun alle ja näen tumman mieshahmon tuijottavan minua verinen puukko kädessään. Katseemme kohtaa enkä pysty liikkumaan. Olen lamaantunut kauhusta. Otan viimein pienen askeleen taaksepäin, ja sitä ei olisi kannattanut tehdä. Mies kohottaa salamannopeasti kätensä ja heittää puukon minua kohti. Puukko osuu ikkunaan, ja pian tuhannet lasinsirpaleet lentävät päälleni. Onnistun juuri ja juuri väistämään puukon, ja kaadun kirkaisten. Ihmissudet ja vampyyrit kääntyvät katsomaan minua, ja sitten ulkona olevaa henkilöä. Mies katoaa kuin silmänräpäyksessä, mutta jään tuijottamaan hänen olinsijaansa.
"Bianca?!" Kuulen Courtneyn huutavan nimeäni ja hän sekä muut tulevat luokseni.
"Lähetään!" Chip sanoo ytimekkäästi ja auttaa minut seisomaan. Victor silittää hiuksistani lasinsiruja pois ja menemme ulos. Lähdemme kävelemään nopeaan tahtiin kohti kujaa, missä automme ovat. Kujalle saavuttuamme tunnen kuinka kylmä tuuli puhaltaa, vaikka sen ei käytännössä pitäisi päästä kapealle kujalle.
Nousemme autoihin sanaakaan sanomatta, emmekä huomaa varjoissa olevaa tummaa hahmoa joka tuijottaa suuntaamme tuoden kylmyyden ympärilleen.
•••••
•••••
•••••
•••••
•••••
Joo moi vaan kaikki! Oon pahoillani etten oon kirjottanut hetkeen, olin vaan jumiutunu yhteen kohtaan tässä luvussa niin kesti että sain kirjotettua sen. Mutta nyt tuli taas tämmöinen lyhyehkö luku, 514 sanaa, mutta onhan se parempi kuin ei mitään.
Toivottavasti tykkäsitte, ja muistakaa kommentoida ja votee tätä tarinaa. Kommentit ja votet piristää ja auttaa pitää motivaation tän tarinan kirjoittamisessa.❤
YOU ARE READING
Lunar Eclipse
Werewolf"Tapa minut sitten, kunhan säästät hänet!" "Voi kulta, en minä aikonut sinua tappaa. Maailman ainoa ihmissusinaaras. Kuinka mahtavaa olisikaan omistaa tuo olento? Nyt sä olet minun, ja minun ainoastaan." -------------------------------- Kuusitoistav...
