She made me fall for her//Finnish

Part 14/Myöhässä

*Alexin POV*

Olen keräillyt rohkeuttani nyt muutaman päivän. Ja päätin, että tänään on se päivä, kun pyydän Junea ulos kanssani.
Menen ihan normaalisti kouluun, annan hänelle kyydin kouluun ja kotiin. Ja kun on hän on menossa sisälle päin, otan repustani suklaarasian, annan sen Junelle ja kysyn haluaisiko hän mennä treffeille kanssani.

Hymyilin suuresti kun odotin Junea hänen talonsa edessä.
"Mikä sai sut hymyilemään noin paljon?"
En ollut iloisuudeltani huomannut Junen tulleen jo ulos.
"Ei mikään" Hymyilin hieman.
"Okei, toi oli selkeesti vale, mutta ihan miten vaan" June virnisti ja hyppäsi moponi kyytiin.
Naurahdin hieman ja lähdin ajamaan koulua päin.

Koulun parkkipaikalla Jonathan, Eric ja William oli meitä vastassa.
"Hei June mulla on sulle asiaa ekan tunnin jälkeen" William sanoi ja hymyili kuin idiootti.
"Okei" June sanoi hieman epävarmana, mutta hymyili kuitenkin.

Älä pyydä Junea ulos...

Ensimmäisenä meillä oli matikkaa, joka on maailman tylsintä.
Tunti tuntui kuluvan niin hitaasti, en vain malttanut odottaa koulupäivän loppuun jotta voisin kysyä Junea ulos.

"Teillä on matikan koe ensiviikolla! Harjoitelkaa siihen!" Kuulin matikan opettajamme huutavan, ennen kuin päätin lopettaa hänen karmean äänen kuuntelemisen.
"Lowerhill, kuunteletko sinä?!"
Säpsähdin hieman ja katsoin opettajaamme. Nyökkäsin nopeasti, vaikka en ole varma mitä hän sanoi.
"Mitä minä sanoin?"
"Öö.. Meillä on matikan koe, ensiviikolla..?" Sanoin ja katsoin opettajaamme kysyvästi.
"Mikä päivä? Mikä alue?" Hän katsoi minua pelottavasti.
"Ehm.. Maanantaina? Nyt opiskellut asiat..?" Veikkasin vain jotain. En voi olla kovin kaukana.
"Perjantaina! Ja kaikki vanhat asiat mitä te olette opiskelleet! Kertauskoe!" Opettaja huusi.
Aha.. Eli olin aika kaukana.
"Kiinnitä huomiota tunnilla Lowerhill, seuraavasta menet rehtorin kansliaan" Hän sanoi ja mulkaisi minua.
Nyökkäsin ja kuuntelin häntä koko loppu tunnin.

William pyysi meidät kaikki lokeroille tunnin jälkeen, hän halusi sanoa jotain Junelle, joka ilmeisesti vaati meidän kaikkien läsnäolon.

"Joten.. Ehm.. June.." William aloitti hieman nolostuneesti ja epävarmasti.

Ei.

"Haluaisitko sä ehkä.." Hän raapi niskaansa vaivaantuneesti.

Älä.

"Mennä mun kanssa ulos joku, kerta..?" William kysyi ja ojensi Junelle yhtä valkoista ruusua.

Vittu.

"Niinku, treffeille.?" June kysyi ja katsoi ruusua.
William nyökkäsi nopeasti.
"Aw, okei" June hymyili ja otti ruusun.
William hymyili todella leveästi.

Eric vislasi ja taputti.
Jonathan hymyili, mutta katsoi minua hieman surullisesti.
Ja minä.
Minä vain tuijotin heitä suu hieman auki.

William halasi Junea, June halasi takaisin.
Kello soi.
He lähtivät kävelemään seuraavalle tunnille.

"Alex?" June kääntyi minuun päin.
"Kaikki ok?" Hän katsoi minua huolissaan.
Nyökkäsin ja kävelin heidän ohitseen, tönäisten Williamia olkapäähän omallani.

"Mikä sille tuli?" Kuulin Junen kysyvän, ennen kuin astuin seuraavan aineeni luokkaan.

Koulu meni todella hitaasti. Jouduin katsomaan kun William flirttaili tytölle josta pidän. Olisi pitänyt olla nopeampi. Aivan kuten äitini sanoi. Mutta olin liian hidas, olin myöhässä. Mutta ehkä June ei ajattele Williamia muuta kuin ystävänä. Silloin hän ei tuskin kyllä olisi suostunut Williamin pyyntöön. Tai sitten olen nähnyt koko asian väärin, eikä hänellä ole edes mitään tunteita minua kohtaan..
Toivon vain että he eivät ala seurustelemaan. Saatan kuulostaa nyt todella huonolta ystävältä, mutta minä olen ihastunut Juneen päästä varpaisiin. Eikä se ole vain mikään tyhmä ala-aste ihastus joka menee nopeasti pois..