C U A R E N T A

3.3K 214 67
                                    

Heips! Tänään tulee varmaan I need your hand:iinkin uusi luku, tai viimeistään huomenaamulla kunhan olen käynyt tekemässä viimeisen (JES!) kokeen niin käykäähän sitten lukemassa sekin jos kiinnostaa :)

Toivottavasti tykkäätte tästä :)

-Jacqueline

Zac

"Zachary, herää", kuulin jonkun kuiskaavan korvaani ja kaivauduin lämpimään vartaloon tiukemmin.

"Zac, mun pitää mennä", ääni jatkoi ja ravisteli minua hellästi hereille. Raotin silmiäni ja kohtasin Sebastianin, joka makasi vieressäni vaatteet päällä.

"Vähän vielä", mumisin ja takerruin hänen käteensä kuin joku koala. Kuulin hänen naurahtavan ja tunsin hänen huulensa hetken ajan otsallani, ennen kuin hän irrotti käteni kädestään.

"Mun on pakko", Sebastian kertoi, "Mutta mä soitan myöhemmin"

"Eii..." valitin, kun lämmin keho katosi vierestäni, ja aukaisin silmäni kunnolla. Näin juuri Sebastianin vielä heilauttavan kättään, jonka jälkeen ovi sulkeutui.

"Mhm..." mumisin unisena tyynyyn ja painauduin syvemmin kohtaan, joka tuoksui vielä poikaystävältäni. Hymyilin poikaystävä-sanalle ja vaivuin uudestaan uneen.

----------------------------------------------------------------------------------------

Parin tunnin kuluttua heräsin virkeämpänä ja pesin nopeasti hampaat käytyäni suihkussa, ja lähdin sitten alakertaan. Huolimatta siitä, että Sebastian ei ollut enää täällä, minulla oli hyvä olo, enkä tiennyt, johtuiko se siitä, että sain viime yönä, vai siitä, että suhteessamme oli vihdoin kaikki hyvin.

Vihellellen iloisesti, pompin portaat alas, mikä tosin päättyi hieman huonosti, ottaen huomioon sen, että meinasin kaatua, mutta naurahdin vain kömpelyydelleni.

"Jollakin on näköjään hyvä aamu?" kuulin Alicen naurahtavan ja sain melkein sydänkohtauksen.

"God Alice! Mistä sä siihen tulit?" huudahdin ja yritin tasata hengitystäni.

"Koko ajanhan mä oon tässä ollut", hän sanoi ja katsoin ympärilleen epäileväisenä. Jos Alice oli täällä, oliko Alexkin ollut?

"Millon te- Tai siis eikö teidän pitänyt jäädä yöksi sinne?" kysyin valmistautuen pahimpaan.

"Ei, mutta Alex lähti Nathanille, koska se ei jaksanut jäädä kuuntelemaan teitä. Mäkin olisin mennyt varmaan Jaxonille, mutta se oli sairaana", hän vastasi naurahtaen. Muutaman sekunnin ajan vain yritin tajuta, mitä juuri tapahtui.

"Siis sä olitkin koko yön täällä?!" huusin kauhuissani, silloinhan hän kuuli kaiken.

"Niin, mitä sitten? Vaikka kieltämättä te olitte aika äänekkäitä", hän virnisti, mutta tämä vain pahensi oloani. En saanut sanaa suustani ja vain auoin suutani yrittäen saada jonkun selvän lauseen sanottua.

"Zac? Onko kaikki ihan hyvin?" Alice sanoi ja näin hänen laskevan mehunsa takaisin pöydälle.

"Miten sä voit olla noin rauhallinen?" kysyin hämilläni, miten hän ei näyttänyt välittävän siitä yhtään, että olin toisen miehen kanssa. Alice käveli luokseni ja laski kätensä olkapäälleni, mikä näytti varmasti hassulta, koska olin niin paljon pidempi.

"Zac hei, miksi mä en olisi rauhallinen, olen kai mä nyt ennenkin kuullut kahden ihmisen harrastavan sitä?" hän kysyi kurtistaen otsaansa. Ehkä hän ei edes tajunnut tätä asiaa, toivoin syvästi.

"Niin mutta- tai siis ei mitään, mun pitää nyt mennä", huusin hänelle ja juoksin talostamme ulos. En tiennyt, minne menisin, mutta halusin vain pois täältä. Tajusin vasta pihalla, että Sebastian oli tietenkin ottanut autoni, eikä minulla ollut mitään, millä olisin voinut mennä, joten otin puhelimeni ja soitin Sebastianille, voisiko hän hakea minut.

----------------------------------------------------------------------------------------
Sebastian

"Rauhoitu Zachary, ehkä se ei edes tajunnut", rauhoittelin Zacia, joka oli aivan paniikissa. Hän pudisti päätään, "Mutta se sanoi, että se kuuli meidät, silloinhan se kuuli myös sun äänen ja mun äänen, kun mä sanoin sun nimen"

"Hei rakas, ei sulla oo mitään hätää", vakuutin ja halasin häntä tiukemmin itseeni kiinni. Hän soitti minulle aivan paniikissa, enkä meinannut saada ensin selvää, mitä oli tapahtunut, mutta sitten ymmärsin, että Alice olikin tullut kotiin yöksi. Kävin hakemassa hänet luokseni, vaikka oikeasti minun olisi pitänyt tehdä töitä, mutta tekisin ne sitten myöhemmin, niiden muiden kymmenien töiden lisäksi, mitä olin siirtänyt jo aiemmin...

"Mutta-" Zac alkoi sanomaan, mutta hiljensin hänet suutelemalla hänen huuliaan, jotta hän ei voisi sanoa mitään.

"Shh... Ja jos se tajusi, niin sittenhän tää on vaan hyvä juttu, koska sitä ei ilmeisesti haitannut", huomautin ja pörrötin hänen hiuksiaan. Hymyilin hänen mutruhuulilleen ja ehdotin: "Tehdäänkö yhdessä vaikka jotain ruokaa?"

Onnekseni Zac myöntyi, joten sain hänen mielensä pois tästä koko asiasta.

----------------------------------------------------------------------------------------

Söimme tekemäämme pastaa ja nauroimme jollekin jutulle, minkä Zac oli löytänyt netistä. En voinut olla miettimättä ja toivomatta, millaista olisi asua aina yhdessä. Halusin niin kovasti kysyä häntä muuttamaan kanssani yhteen, mutta tiesin, että hän ei suostuisi. Joku voisi ajatella, että olemme olleet yhdessä vain vähän aikaa, mutta miksi tuhlata aikaa, jos tuntuu siltä, että hän on se oikea.

"Mitä sä mietit?" Zacin ääni herätti minut ajatuksistani, mutta kohautin vain hartioitani, jolloin Zac jäi katsomaan minua hetkeksi, mutta vaihtoi puheenaihetta sitten toiseen.

"Milloin sä muuten aiot värjätä sun hiukset takaisin ruskeiksi?" hän kysyi nyökäten hiuksiini ja kysyin muka loukkaantuneena: "Ai, etkö sä tykkää näistä?"

"Tyhmä, en mä nyt sitä tarkoittanut, ne on oikeastaan ihan kivat", Zac naurahti.

"Ihan kivat? Ai niin kuin mun asu silloin, kun me mentiin sinne baariin ekaa kertaa?" virnistin muistaessani tapahtuman. Zac punastui välittömästi ja siirsi katseensa pastaansa: "Älä muistuta"

"Kreikkalainen jumalako se oli?" naurahdin hänen lipsautukselleen.

"Rasittava", Zac sanoi pyöräyttäen silmiään minulle.

"Älä nyt, kyllähän mäkin tein sillon kaikkea 'noloa', mutta mä vaan olin viisaampi ja tein ne salassa", myönsin, jolloin hän käänsi päänsä äkkiä ylös, minua kohti: "Mitä muka?"

"No vaikka se, kuinka sulla oli ne tiukat nahkahousut, kai sä muistat?" varmistin ja hänen nyökättyä jatkoin: "Mä varmaan tsekkasin sun perseen sata kertaa sen illan aikana ja itseasiassa sain seisokin silloin, kun sä tanssit ja hieroit sitä mua vasten"

Zacin ilme vaihtui virneeseen ja hän yskäisi: "Oikeasti?"

"Mhm... Etkö sä muka tuntenut?" kysyin epäilevänä, mihin hän pudisti päätään: "En"

"Ehkä sä olit niin kännissä jo", naurahdin, "Tuskin sä muuten oisit tanssinut niin"

Sain taas osakseni hänen silmiensä pyöräytyksen: "Itse olit joku vanha pervo mies, sullahan on oikein harmaat hiuksetkin jo"

"Vanha?" toistin naurahtaen, "Mä voin kyllä näyttää mihin tää vanha pystyy"

"Trust me, mä tiedän ja mun persekin tietää", hän mumisi ja punastui sitten tomaatiksi, kun tajusi sanonneen sen ääneen: "Älä sano mitään!"

"En ollutkaan sanomassa, sulla näytti olevan niin paljon mielenkiintoista sanottavaa", virnistin ja tällä kertaa hän näytti kieltään.

My Lion (Finnish)Where stories live. Discover now