"Mitä sä teet?" Katherine kiljaisee viisi viikkoa myöhemmin. Istun parisängyn laidalla silmät kirkkaina liekkeinä. "Mikä sä oot?" tyttö jatkaa kun nousen ylös sydän hypäten kurkkuun. Nämä päivät täällä ovat olleet parhaat päivät elämässäni, mutta nyt olin vahingossa ajatellut Kennethiä ja vihastunut. "Mikä?" Katy toistaa kädet täristen. "Se-" sanon vetäen henkeä. "-minä... olen tälläinen" sanon katse tytössä, jonka ilme on kaikkea surun, epäuskon ja kauhun väliltä. Tuo pudistaa päätään muutama kyynel silmäkulmassaan.
"Puhutaan sitten" Katherine sanoo ääni väristen. Istumme keittiön pöydän molemmin puolin. Selitän tytölle elementeistä ja niiden hallinnasta. Sekä omasta voimastani. Katy kuuntelee nyyhkäisten välillä. "Poltit" tuo sanoo sitten. "Poltit minua öisin" tyttö toistaa alkaen sitten itkeä ääneti, mutta katse ylhäällä. "En pysty" Katherine parkaisee. "Älä" pyydän välillä, mutta tyttö on jo ovella. "Menen isän luokse. Ole kiltti ja lähde täältä sillä välin"
Silmäni ovat tuhkanharmaat kun kävelen hiljaisella kadulla ääneti. Kiroan mielessäni voimiani, ja toivon vain olevani normaali. Voisin elää hyvää elämää. Pysähdyn. Nostan katseeni yön kirkkaaseen taivaankanteen. "Mitä hyötyä on ylimaalisista voimista, jos ne vain pilaavat koko paskan" sanon ääni värittömänä, tyhjänä ja hiljaisena kohti tähtiä.
Lyön tyhjän kuntosalin hiekkasäkkiä. Sekunnin sadasodan ajan sen pinnalla on liekkejä. Hiekkasäkki räjähtää rikki ja tyhjenee lattialle. Siristän silmiäni katsoen kuinka lattia peittyy täytteen alle. Kuulokkeista kuuluu Skilletin puhki kuluttamani albumi. Lähdin Katherinen talosta kaksi päivää sitten.
Hiukset suihkusta märkinä kävelen ulkoilmaan, joka oli lämmin kesän kuumimpana aikana. "Hei?" kuulen läheltä tuntemattoman miehen äänen. "Voisitko mitenkään avata ton oven?" mies kysyy, ja käänyttyäni näen tuon kädet täynnä tavaraa. Murahdan ja vilkaisen lasista ovea. Sen pinnalle räjähtää sinisiä liekkejä, ja ovi sulaa maahan löysinä palasina. Kävelen pois jättäen ällistyneen miehen miettimään mitä juuri näki.
||Anteeksi, tää kumppanuus asia jäi vähän lyhyeksi. Se ei ole mikään pääosa tästä tarinasta, mutta osa kuitenkin. Hope you enjoyed ❣||
YOU ARE READING
Daniel
Fantasy"Katson lattialle kaatunutta isääni, jonka kehoa koristaa lukuisat palovammat. En kadu mitä tein. En ole enää tuon henkilön poika. Olen itsenäinen ja valmiina puolustautumaan vaikka universumia vastaan. En arvannut, että jonain päivänä kuitenkin jou...
