Daniel

[12] Ohjattavasta ohjaajaksi

"Alokas Daniel. Olet myöhässä" Alez mörähtää leuka arvioivasti koholla. Astelen areenan reunalle, missä muut olivat jo odottamassa. En kuitenkaan pysähdy riviin, vaan jatkan matkaani suoraan kohti Alezia. "Mene paikallesi riviin, vai oletko taas herätyksen tarpeessa?" pian entinen ohjaajani murahtaa, mutta pysähdyn tuon eteen kädet puuskassa ja ilme värähtämättä.

Nostan taskustani tasomerkkini, ja vilautan sitä nopeasti Alezin edessä. "En kuulu enää sun käskyvallan alle" sanon pieni, itsevarma virne kohoten kasvoilleni. Alezin naama vääntyy epäuskoiseen irvistykseen, aivan kuin tuo olisi nähnyt saman jo aiemmin.

Huomaankin Steven puuttuvan Alezin oppilaiden rivistä, joten arvelen tuon jo käyneen selvittämässä välinsä Alezin kanssa. Stevelle saa saattoi olla helpompi keikka, sillä Alez ei kiinittänyt ryhmän vanhimpaan jäseneen juurikaan huomiota. Minä taas toimin Alezin huomion silmäteränä, ehkä lyhyyteni takia. Olenhan jätkäksi harvinaisen lyhyt.

"Mistä löysit tuon?" Alez tivaa ja lisää ettei todellakaan usko tuon olevan minun oma merkkini. "Oletko idiootti?" melkein naurahdan, ja kuulen pari jännittynyttä henkäystä muiden ryhmäläisteni rivistä.

Alezille ei yleensä kannattaisi ryppyillä, mutta tiedän vallan hyvin tulen olevan vahvin elementti taistelussa. Ja Alez oli samalla tasolla kanssani, joten periaatteesaa voittaisin tuon helpostikin. Periaatteet eivät nyt kuitenkaan riitä, kun Alez uhkuu raivoa sanoistani. Tuo ei näytä edes keksivän mitään vastaansanottavaa, vaan luo käsivarsiensa ympärille joukon salamoita.

Siristän silmiäni painaen kulmani ruttuun. "Tuo ei toimi enää" murahdan, ja torjun minua kohti lentävät salamat vain yhdellä käden hiuskauksella luoden eteeni tulivallin, johon salamat hukkuvat. Annan tuleni saartaa Alezin, ja puristan pikkuhiljaa liekkejä lähemmäs tuota.

Alez karjahtelee kiroten varmaan koko sukuani, muttei kuitenkaan pääse ulos. Hetken kuluttua tuo makasikin maassa jalkojeni juurella naamanpuolisko savuten palaneena. Melkein purskahdan nauruun, sillä tästä minulle tulee mieleen vain isäni. Ja isäni oli kuitenkin rutkasti heikompi kuin Alez.

"Terveppä teille" sanon heilauttaen kättäni ja astelen pois areenalta vaivaitumatta katsomaan taakseni.
Jatkan matkaani ripein ja pitkin askelin saaren halki asuntolalle. Steve astelee juuri ulos ruokalasta, selvästi tapahtumia seuranneena, päätellen tuon railakkaasta ilmeestä. "Ei saatana mikä juntti" Steve puhahtaa naurua pidätellen. "Nyt voitettu juntti" tarkennan.

Iltapäivällä lounaan jälkeen päätän Steven kanssa lähteä katsomaan areenan loppumattomia harjoitus-taisteluja. Kävelen Stevelle turhia puhellen ulos ruokalan ovesta ja samassa huomaan samaisen rakennuksen edessä, vain muutaman metrin päässä joukon saaren mestareita. Eivät he mestaritasolla olleet, mutta ainakin joko neljännellä tai viidennellä. Joukossa oli ainakin Ana, Charlos, Lydia ja Emma keitä nyt tämän hetkisistä mestareista tiedän nimeltä.

Charlos huomaa minut ja Steven, ja viittoilee samantien meitä tulemaan lähemmäs. Steve tottakai löntystää oitis ohitseni aivan normaalisti. Minä taas jään muutamaksi sekunniksi miettimään, tarkoittiko Charlos todella meitä? En edelleenkään osaa sisäistää ajatusta että kuulun enemmän vahvimpien joukkoon, kuin sen alemman luokan.

Kävelen kuitenkin viimein mestarien luokse jäykkänä kuin rautakanki, yrittäen epätoivoisesti näyttää jotenkin viileältä ja luontevalta. Ana, veden mestari naurahtaa kangistelulleni mutta nyökyttelee sitten. "Daniel, kai muistat että kuulut vahvimpiin?" Charlos, pimeyden mestari kysyy myös selvästi huvittuneena. Olin kuvitellut saaren vahvimpia jotenkin erilaisiksi, Alezin tapaisiksi. Mutta nämä ihmisethän ovat täysin normaaleja, vain hieman vanhempia kuin minä. Olenhan vasta 19, kun taas nämä kaikki muut varmasti yli kolmekymmentä. Paitsi Steve tietenkin. Oli hänkin minua kyllä varmasti vanhempi.

Huomaan tuijottaneeni Charlosta kysyvästi, joten käännän katseeni pois tuosta. Katson Steveä kuin käskien tuota auttamaan, mutta tuo näyttää lähinnä kuolevan nauruun.

"Joo. Siis Alez-" suljen suuni yhtä nopeasti kuin sen avasinkin, kun myrkyn mestari Lydia nostaa sormeaan hiljaisuuta pyytäen. "Sinusta huomaa että opettajasi oli Alez" vihreä silmäinen kalpea nainen sanoo hyräilevällä äänellään. "Alezin oppilaat ovat aina niin hämmentyneitä jos he saavat kehuja" Lydia lisää naurahtaen. Tuon nauru on suoraan jostain Disneyn pahalta äitipuolelta. Myrkkynainen kääntää katseensa Steveen kulmat koholla. "Sinä et kyllä näytä siltä" Lydia sanol hieman pettyneen näköisenä. "Stevee ei vaan liikuta muiden mielipiteet" möläytän ja lokasutan suuni jälleen kiinni jännittyen kuin ketun nähnyt rusakko. Kaikeksi hämmästykseni Ana, Charlos, Emma ja Lydia alkavat kuitenkin nauramaan. "Olihan se pitänyt arvata sähköltä. Steve eikö?" Ana sanoo kääntyen Steven puoleen käsi edessään. "Steve" Steve täydentää nyökäten. "Olen Ana, tällä hetkellä veden mestari." Ana sanoo kätellen Steveä.

Kuluu hetki, kun mestarit esittäytyvät kätellen, ja toistelen itsekin nimeäni ihan vain muodollisuuden vuoksi. Olishan se outoa jos olisin vain hiljaa muiden sanoessa nimiään.

"Olette kumpikin kovin nuoria, varsinkin Daniel" Emma, muita lyhyempi lempeillä ja vihreillä silmillä varustettu nainen sanoo. "Saanko kysyä ikiänne?" Emma jatkaa varovasti. "Itse olen 29"
Steve sanoo omaksi iäkseen 24, ja itse kerron olevani 19
"19?" Ana toistaa suu auki. "Sehän on kamalan nuori. Minä olin varmaan vasta toisella tasolla tuossa iässä" Ana jatkaa. Kerrankin olen tyytyväinen isäni opetuksiin.

Jälleen hetken keskustelun jälkeen Ana hiljentää puheensorinan. "Daniel, meiltä puuttuu tulen elementin ohjaaja korkeammalta tasolta kuin 3, joten pyytäisimme sinua nyt toimimaan ohjaajana" veden mestari, tosin 5.tasolla oleva, Ana pyytää. Katson tuota hetken aivan ällistyneenä. Minusta ohjaaja vai?

"Meidän pitäisi juuri saada uusi ryhmä huomenna, joten tahtoisitko kenties ohjata heitä. Emme itse ehdi, emmekä voi laittaa toista sähköä ohjaajaksi Alezin lisäksi" Charlos jatkaa Anan puhetta. "Ky..llä mä voin" sanon lopulta nyökäten ja Ana nyökkää iloisena. "Hienoa, se on nyt hoidettu. Kiitos Daniel"