Kaksi viidestä muusta nuoresta näyttää kalpealta. Toiset kaksi vaikuttavat lähinnä vain pelokkailta. Steve taas näyttää lähinnä tylsistyneeltä. Itseäni en näe, mutta kasvoillani on tasainen, mitään sanomaton ilme. Kukaan ei näytä menevän ulos, joten se homma taitaa jäädä minulle.
Avaan huoneen raskaan metallisen oven ja astun ulos pyöreästä rakennuksesta. Hämmästyksekseni näen vihreää ruohoa, ja taivaan tilalla tähtitaivaan keskellä avaruutta. Saari on neliön muotoinen, ja reunoilla on kuin ylöspäin menevä vesiputous hohtavasta valosta. Saaren päältä pystyy juuri ja juuri erottamaan läpinäkyvän kuvun, joka yltää koko saaren yli ja kiinittyy hohtaviin reunoihin.
Muitakin nuoria tulee perässäni ulos, ensimmäisenä Steve. "Saarella keskellä avaruutta?" tuo toteaa kulmat koholla. Katsahdan jätkää tuhahtaen lähes äänettömästi. Käännän tummien silmieni katseen takaisin maahan.
Ruohokentän toisella puolella näkyi suuri rakennus, joka näytti lähinnä hotellilta. Varmaankin asuinrakennus meille, ja muille tällä saarella. Oikealla näkyy suuri, katsomolla varustettu areena. Vasemmalla on toinen iso rakennus, mutta se taas näyttää koulun liikuntasalilta. Luulisin sen olevan tarkoitettu joko kokouksiin tai sen kaltaisiin, joissa pitäisi mahduttaa kaikki saarella olevat yhteen tilaan.
Alez, vihaisen näköinen ryhmän johtajamme astelee paikalle. "Noniin, pällistelyaikanne on ohi" tuo murahtaa. Tunnen jälleen pistävän sähköiskun ihollani miehen mennessä ohi.
|| pientä väliä tässä ollut, kiitos koulun ja kaiken muun tekemisen XD Toivottavasti joku jokatapauksessa lukee tän. Kommentit yms tervetulleita ❣ ||
YOU ARE READING
Daniel
Fantasy"Katson lattialle kaatunutta isääni, jonka kehoa koristaa lukuisat palovammat. En kadu mitä tein. En ole enää tuon henkilön poika. Olen itsenäinen ja valmiina puolustautumaan vaikka universumia vastaan. En arvannut, että jonain päivänä kuitenkin jou...
