Surprising love//IN FINNISH

2.

Words 1369
****
Perjantai saapui nopeasti. Koulussa on mennyt hyvin ja opiskelu on saatu käyntiin. Isät eivät ole vielä päättäneet asunnosta, mutta lupasivat antaa päätöksen viimeistään sunnuntaina. Olen tällä hetkellä Evelynin luona valitsemassa mekkoa. Minullahan ei mitään bileisiin sopivaa ole. "Kokeile tätä." Evelyn sanoo ja tyrkkää käteeni ihonmyötäisen mustan mekon. Tämä on tuskin edes puoleen reiteen.

"Tämä ei ole oikein minun tyyliseni." Sanon ja olen antamassa sitä Evelynille takaisin, mutta hän pudistaa päätään. "Sinä nyt kokeilet sitä. Se sopii sinulle hyvin. Ala jo mennä." Hän sanoo ja osoittaa päällään kylpyhuonettaan. Minä tuhahdan kovaan ääneen ja menen kylpyhuoneeseen. Laitan mekon päälleni ja se on itseasiassa ihan kiva, mutta kumminkin liian lyhyt. "Tule näyttämään sitä." Evelyn sanoo ja paukauttaa ovea. 

Avaan oven ja astun huoneeseen. "Tuo on täydellinen. Vielä nämä siihen." Evelyn sanoo ja tyrkkää mustat korkokengät käteeni.

"Tämä on ihan liian lyhyt." Yritän väittää vastaan, mutta se ei auta. "Juliaaa...laittaisit nyt. Se sopii sinulle, eikä ole liian lyhyt." Evelyn sanoo ja myönnyn hetken väittelyn jälkeen. Lisäksi kiharran vielä hiukseni.

"Mennäänkö? Tästä ei ole pitkä kävelymatka." Evelyn sanoo ja tunkee pikkulaukkuunsa puhelimen ja avaimet. "Mennään."

****

Saavumme suuren talon pihalle ja haistan jo kitkerän viinan hajun. Olen aika varma, että täällä ei ole hirveästi ykkösiä. "Ethän sinä jätä sitten minua?" Kysyn Evelyniltä.

"Rauhoitu Julia. Lukekin tulee ja jätän sinut vaan Luken huostaan. Mennään jo." Evelyn sanoo ja kiiruhtaa sisään. Menen perässä peremmälle taloon. Evelyn kävelee keittiöön ja laittaa itselleen boolia punaiseen kuppiin. "Otatko sinä?" Evelyn kysyy ja minä pudistan päätäni. Katselen ympärilleni ja tajuan ettei tämä paikka todellakaan sovi minulle. Musiikki soi kovaa ja ihmiset "tanssivat" sen tahtiin. Osa on näköjään oksentanut.

"Näetkö sinä missään Lukea?" Kysyn melkein huutaen ja katselen ympärilleni. Evelyn pudistaa ja rupeaa itsekin katselemaan. "Tuolla." Kuulen hänen pian huutavan. Käännyn ja näen hänen juttelevan jonkun jätkän kanssa. Tartun Evelyniä kädestä ja lähden pujottelemaan ihmisten läpi Luken luo. "Moi." Huudan hänelle. Molempien katseet kääntyvät minuun ja Luken naamalle leviää hymy. "Moi." Hän sanoo ja suutelee minua. "Tässä on Jackon. Jackson tässä on minun tyttöystäväni Julia ja kaveri Evelyn." Luke esittelee meidät toisilleen ja sen jälkeen Jackson sanoi lähtevänsä hakemaan juomista.

"Aiotko sinä juoda?" Kysyn ja käännyn katsomaan Lukea. Hän näyttää miettivän juoko vai ei. "Voisin minä jossain vaiheessa vähän ottaa." Luke sanoo ja lähtee kävelemään ilmeiseti olohuonetta kohti. Evelyn näyttää lähtevän takaisin keittiöön. Luke istuutuu sohvalle ja minä hänen viereensä. Luke hymyilee ja minua hymyilen hänelle takaisin. Minua sattuu ajatella miten Luke reagoi, kun sanon haluavani erota. Olen miettinyt tätä asiaa ja olen päättänyt erota hänestä. En voi satuttaa häntä tai itseäni enää yhtään enempää. Oli miten vaikeaa tahansa. En ole vielä kertonut tästä Evelynille. Hän varmasti moittii minua siitä miten olen ollut Luken kanssa, vaikka minulla ei ole ollut minkäänlaisia tunteita.

"Mitä sinä mietit?" Luke kysyy ja katsoo minua kulmat kurtussa.

"En mitään erikoista." Sanon hänelle ja käännän katseeni toisaalle.

"Okei. Mä käyn hakemassa mukiin boolia. Haluatko sä jotain?" Luke kysyy ja nousee ylös sohvalta. Pudistan päätäni ja Luke katoaa ihmisten sekaan.

****

Luken pari on vaihtunut todella moneen. Hän on umpikännissä. Luken ärsyttävä puoli kännissä on, että hän yrittää lääppiä koko ajan. Olen tarjonnut hänelle monta kertaa vettä, mutta hän on kieltäytynyt. En ole edes varma missä Evelyn on. Päätän lähteä koko läävästä. Katselen vielä ympärilleni nähdäkseni näkyykö Evelyniä. En näe häntä missään. En voi mennä kotiin ja tiedän missä Evelynin varaa-avain, joten menen siis sinne. Menen takaovesta ulos. Päätän oikaista metsän läpi. Lähden kävelemään hämärää metsäpolkua pitkin. Parisen minuutin kävelyn jälkeen törmään johonkin. Jonkun jätkän rintakehään.