20.

3.9K 151 23
                                    

Words 872
****
"No oliko kiva viikonloppu?" Connor kysyy, kun makaamme sohvallani.

"No jaa. Menetteli. Tosin eilisilta pilaa mun fiiliksen." Sanon ja hautaudun Connorin rintaan.

"No mitäs?" Connor kysyy.

"Me pelattiin Jacksonin kaa 10 kysymystä ja no tunnelma meni pilalle. Se kysy viimesenä, että tiiänkö sun tykkäävän musta."

"Oonko mä tosiaan niin läpinäkyvä?" Connor pohtii itsekseen. "No mitäs sitten tapahtu?"

"Vastasin että en. Ja sitten se sano ettei mun kannatat hengata sun kanssa tai jotain sellasta." Sanon huokaisten.

"Paraskin puhumaan." Connor naurahtaa ja kietoo kädet ympärilleni. Pakko sanoa, että en olisi ensi tapaamisella uskonut, että olisimme joskus näin.

"Mun isä on vankilassa." Connor sanoo aivan yllättäen ja minä nostan pääni hänen rinnastaan. Tutkailen hänen kasvojaan ja huomaan ettei aihe ole hänelle millään tavalla helppo. Näen hänen tuskansa.

"Miksi?" Kysyn varovasti. En tiedä oliko vähän tahditonta kysyä sitä, mutta en voi uteliasuudelleni mitään.

"Hän pahoinpiteli minua ja äitiä. Hän aloitti sen, kun olin ehkä 12-vuotias. Hänen yrityksensä joutui konkurssiin ja sai hermoromahduksen. Hän rupesi hakkaamaan äitiä, mutta väkivalta siirtyi myös minuun, kun rupesin menemään väliin. Hän kerran hakkasi minut sairaala kuntoon. Sitten kaksi vuotta sitten hän puukotti äiti, mutta hän silti selvisi. Hän sai tuomion murhayrityksestä ja pahoinpitelyistä. Siksi olen tällainen. Siksi käytän koksua."

Kuuntelen joka sanan todella tarkkaan ja kyyneleet valuvat haluamatta kasvoilleni. Connor taas näyttää siltä, kun hän ei tuntisi mitään. "Voit sinä itkeä." Sanon pyyhkien kyynelet poskiltani.

Connor kääntyy katsomaan minua ja näen hänen silmäkulmastaan putoavan kyyneleen. Hetkeäkään miettimättä vedän Connorin halaukseen ja hänkin kietoo kädet ympärilleni.

"Se mitä isäsi teki sinulle ja äidillesi oli hirveää. Sellaista ei voi antaa anteeksi. Sinä olet ollut vahva Connor." Kuiskaan hänen korvaansa. Connor vetäytyy pois ja näen hänen poskillaan kyyneleen jäljet.

"Voidaanko me tehdä jotain? Katsoa vaikka telkkaria?" Connor kysyy ja etsii sohvalta kaukosäädintä.

"Kiitos, että kerroit." Sanon ja ojenna vieressäni olleen kaukosäätimen hänelle.

****

Kello on varmaan jo yli puolenyön, mutta me silti valvomme. Makaan sängylläni Connorin kainalossa. Emme ole puhuneet hetkeen mitään, vaan olleet. "Nukutko sinä?" Kysyn hetken päästä ja nostan päätäni, jotta voi nähdä Connorin kasvot.

"En." Hän vastaa ja piirtelee sormellaan kuvioita selkääni.

"Sinä olet hyvä Connor. Miksi et anna ihmisten nähdä sinussa hyvää?" Kysyn häneltä ja yritän tavoittaa hänen katsettaan.

"Jos ihmiset näkevät minussa hyvää, he myös odottavat sitä." Hän sanoo ja katsoo minua. "En halua joutua vastaamaan kenenkään odotuksiin."

"Voisit edes jättää sen murhaavan katseesi pois." Sanon lasken pääni takaisin hänen kainaloonsa.

"Se on juuri tärkein osa. En tosin ota ehkä ota sitä ilmettä, kun tapaan isäsi." Connor sanoo naurahtaen.

"Haluatko sinä tavata heidät?" Kysyn hämmästyneenä. Olin aivan varma, että Connor haluaa piilotella heiltä niin pitkään kun mahdollista.

"Joo. Mitä hekin minusta ajattelisivat jos en näyttäytyisi heille?" Connor kysyy.

"Eivät pitäisi sinusta." Vastaan suoraan ja Connor hymähtää. "Onko sinulla ja Jasminella ollut jotain?"

"Miten niin?" Connor kysyy ja nostaa päätään sen verran, että hän näkee kasvonsa kunnolla.

"No siis en usko, että hän muuten vaan roikkuisi sinussa kiinni, vai?"

"Joo, oli meillä aina bilesäätöä. Aineissa tuli tehtyy kaikkee typerää ja Jasmine on yks niistä asioista."

"Miksi sitten olette Jasminen kanssa?" Kysyn.

"Jasmine ja Ethan on lapsuudenkavereita ja Ethan muutenkin pitää Jasminesta. Ei se silleen häirihe, kohan ei lähentelis tai flirttailis." Connor tuhahtaa.

"Voi sua raukkaa." Sanon ja silitän Connorin poskea. Connor tarttuu kyynevarteeni ja vetää minun naamansa hänen naamansa kiinni. Hän kuroo välimatkan väliltämme ja suutelee minua.

"Eihän se Jackson muuten yrittäny mitään viikonloppuna?" Connor kysyy meidän irtaannuttua. Tuosta tulikin mieleeni mitä Jackson sanoi siellä kahvilassa. "Sittenhän minulla on vielä mahdollisuus." Tuo ei ole tullut ajatuksiini ollenkaan perjantai-illan jälkeen. Ja nyt rasitan päätäni tällä tiedolla. Ja minut tuntien en voi lopettaa miettimistä ennekuin saan vastuksen.

"Ei tietenkään." Vastaan ja nousen ylös. Connor katsoo minua ihmeissään. "Minua ei väsytä ja on nälkä." Sanon lähtien keittiöön.

Etsin jääkaapista ruokaa, mutta ei siellä oikein ole mitään. "Taasko minun pitää lähteä kauppaan." Ajattelen yksikseni, kun jääkaappi huutaa melkein tyhjyyttään. Onhan täällä nyt jotain. Esim. maitoa ja juustoa. Pitäisi minulla muroja olla.

Kaivan kaapista suklaamurot ja kaadan ne kulhoon. Tähän meni sitten myös maidot. Tai siis aamukahviin pitää jättää.

"Onko mulleki?" Kuulen Connorin äänen taakat ja hän kietoo kädet ympärilleni.

"Syödään samasta kulhosta." Vastaan ja otan vielä toisen lusikan. Istumme pöytään syömään muroja, seinäkellon tikittäessä taustalla. Kello lähenee puolta yhtä.

"Ja huomenna on koulua." Sanon masentuneena.

"Skipataan huominen päivä." Connor sanoo.

"Ehotatko sä, että mä lintaisin sun kanssa huomisen. Kun isät saa tietää, oot todella antanu hyvän vaikutelman." Vastaan naurahtaen.

"Ei niiden tarvii tietää. Sano, että sulla oli vähä huono olo, etkä voinu mennä." Connor ehdottaa ja pakkoa sano, että ehdotus todellakin houkuttelee. Ottaen huomioon vielä Hannahin oudon käytöksen eilen. Se todella oli outoa. Yksi uusi ongelma ratkaistavaksi.

"Okei, katsotaan aamulla. Mennäänkö takaisin sänkyyn?" Kysyn ja Connor nyökkää. Laitan kulhon tiskialtaaseen ja kävelen hänen perässään makuuhuoneeseen.

Menen takaisin Connorin kainaloon ja laitan käteni hänen rintansa päältä. "Isäsikö takia et halua olla kotona?"

"Joo." Connor vastaa. "Äidillä on uusi mies ja hän on muuttanut meille. On hän ihan okei, mutta minua silti ahdistaa kaikki liikaa. Siksi olen missä sattuu yötä. Yleensä Ethanilla."

"Voit olla täällä niin paljon kun haluat." Sanon hänelle ja kutitan hiuksillani hänen poskeaan. Molemmat haukottelevat äänekkäästi ja käännyn kyljelleni. "Minua väsyttää." Sanon ja minusta tuntuu, että voisin nukahtaa ihan koska tahansa.

"Öitä." Connor sanoo ja suutelee otsaani.

****

💋Kiitos kun luit!💋

XOXO Oona

Surprising love//IN FINNISHWhere stories live. Discover now