Surprising love//IN FINNISH

12.

Words 1077
****
Päätökseni syntyy parissa sekunnissa. Painan huuleni Connorin huulille ja tämä vastaa suudelmaani. Ällöttävä rasvan maku maistuu voimakkaasti, mutta en anna sen häiritä. Connor työntää minut jääkaappia vasten. Hänen toinen kätensä on alaselälläni ja toinen poskellani. Minun toinen käteni on Connorin niskassa ja toinen niskassa.

Tunnen jonkun tökkivän minua ja vastahakoisesti irtoudun katsomaan hetken keskeyttäjää. Evelyn seisoo vieressäni, eikä näytä yhtään känniseltä. Hänen takanaan on Ethan, joka katsoo Connoria huvittuneena. Connor mulkaisee ystäväänsä ja kääntää katseensa sitten minuun. "Lähdetäänkö me?" Evelyn viimein kysyy.

Minä en vastaa vielä mitään. Silmäni on jäänyt kiinni Connorin vastaaviin. Saan silmäni viimein irti Connorin omista ja käännyn katsomaan Eveylniä. "Joo mennään." Sanon ja työnnän Connorin kauemmas. Kävelen huterin askelin Evelynin ohi ja jatkan matkaani ulko-ovelle. Evelyn saa minut kiinni ulkona ja virnuilee minulle.

"Mitä? Minä olen vähän kännissä, sitäpaitsi en olisi halunnut syödä hatullista paskaa." Sanon ja Evelyn katsoo minua ihmeissään.

"Selitän joskus myöhemmin. Haluan nyt nukkumaan." Sanon ja Evelyn nyökkää minulle. Päätän kävellä kotiin tietä pitkin. En halua oikaista metsän kautta yöllä. Evelyn jää matkan varrella kotiin ja joudun kävelemään yksin melkein puoli kilometriä. Kävelen rivakasti ja pääsen viimein kotiin. Kävelen sänkyyn suoraan ja nukahtamiseen ei mene montaa sekunttia.

****

Lauantaina odotan Luken tuloa. Hän tekstasi viisi minuuttia sitten, että on täällä kohta. Menen kuudeksi isien luo kuuntelemaan sen heidän 'tärkeän' asian. Onnekseni minulle ei tullut ei hirveää oloa eilisestä. Vähän oksettaa, mutta ei sen kummempaa. Connorin suutelun laitan kännin piikkiin tai olisin tehnyt selvinpäinkin mieluummin, kun syönyt paskaa.

Samassa ovikello soi ja menen avaamaan Lukelle oven. "Moi." Tervehdin poikaa, kun hän ottaa kenkiään pois jalasta.

"Moi. Mennäänkö me olohuoneeseen, vai?" Luke kysyy ja katsoo ympärilleen.

"Joo mennään." Sanon ja lähden kävelemään olkkariin. "Haluatko jotain? Kahvia?" Kysyn ja Luke pudistaa päätään. "Okei. Tästä ei kai tarvitse tehdä mitenkään hirveän pitkää, joten ei mene varmaan kauaa."

Luke istahtaa sohvalle ja katselee sisustettua olohuonetta. "Kirjoitatko sinä, jos minä etsin tietoa?" Luke kysyy ja ottaa kännykän taskustaan.

"Joo." Sanon ja kipaisen hakemassa huoneestani kemian vihkon. Opettaja sanoi, että suunnilleen sivun tai kaksi tekstiä vihkoon.

"Ionisidos on vahvan sähköisen vetovoiman ilmentymä..." Luke aloittaa ja tuhahtaa turhautuneena. "Mitä se tyttö tarkotti sillä eilen? Tai siis mistä se oikein puhu?"

"Voidaanko me keskittyä vaan tähän? Minulla on vähän huono olo." Sanon väsyneenä ja kirjoitan Luken sanoman tekstin vihkoon.

"Etkö voisi kertoa? Oletko sinä nyt jo iskenyt uuden miehen?" Luke kysyy ja voin vaan kuulla hänen äänensävystään ivallisuutta ja vihaa.

"En ole! Ja vaikka olisin se ei kuullu sinulle millään tavalla!" Huudan hänelle vihaisena ja vedän syvään henkeä. "Voidaanko me jatkaa nyt?"

"En usko, että hän keksi sen päästään." Luke sanoo ja tuijottaa minua. Huokaisen syvään ja mietin miten pääsisin pois tästä tilanteesta. "Ensinnäkin, Jasmine ei seurustelu hänen kanssa. Hän vain haluaisi olla hänen kanssaan. Toiseksi, minä myönnän...hän suuteli minua." Sanon ja katson Luken reaktiota. Hän näyttää vihaiselta ja puristaa kättään nyrkkiin. En aio ollenkaan kertoa, että kyseinen henkilö on Connor. Hän saisi siitä hirveän hepulin.