tulppaanipoika, lumiprinssi «yoonmin»

«16»

seokjin

kinda tw.

I wanna be alone.

Alone with you - does that make sense?

I wanna steal your soul,

And hide you in my treasure chest.

Olipa kerran poika, jonka sydän löi vain 518 000 000 kertaa - hädintuskin 14 vuotta.
Pojalla oli veli.
Veli, joka löysi hänet liian myöhään.
Miksei hän?

I don't know what to do,

To do with your kiss on my neck.

Pojalla oli nimi.
Veljellä oli nimi.
Jungwoo ja Seokjin.
Seokjin ja Jungwoo.
Ja usein Kim Seokjin toivoikin, että poika olisikin ollut hän.
Usein Seokjin toivoi, ettei Jungwoo olisi joutunut kärsimään.
Miksei hän?

I don't know what feels true,

But this feels right so stay a sec,

Yeah, you feel right so stay a sec.

Seokjin ei ehkä osannut ajatella itseään hyvänä veljenä, mutta sellainen hän oli.
Hän kertoi iltasatuja, huolehti Jungwoosta, auttoi läksyissä.
Missä hän epäonnistui?
Hän kuunteli, kun Jungwoo selitti ihastuksistaan, kuunteli, kun Jungwoo kertoi sydänsuruistaan, kuunteli, kun Jungwoo itki peloistaan.
Mikä meni pieleen?
Hän ei keskeyttänyt, ei kertonut ihastuksen olevan varattu, ei kertonut sydänsurujen olevan typeriä, ei haukkunut nuoremman pelkoja.
Miksei hän?

And let me crawl inside your veins,

I'll build a wall, give you a ball and chain.

Miksi nuorempi ansaitsi koulussa haukkumanimiä, sai kuulla olevansa huora, ruma, lihava?
Miksei Seokjin huomannut nuoremman kipua?
Miksi Seokjin oli suosittu, pidetty, täydellinen, kun hänen veljeään hakattiin koulun vessassa?
Miksei hän?

It's not like me to be so mean,

You're all I wanted.

Just let me hold you.

Miksi Seokjin ihastui, seurusteli, suuteli huulensa rohduksiin, kun hänen veljensä itki pimeässä?
Miksi Seokjin nauroi hiprakassa, huokaisi toisen sormille lantioillaan ja lauloi karaokea, kun nuorempi piiloutui elämää sänkynsä nurkkaan?
Mikä meni pieleen?
Miksei hän?

Like a hostage.

Kun pelko piteli nuorempaa panttivankinaan, oli Seokjin niin kaukana.
Silloinkin, kun hän oli tuon vieressä.
Miksi Seokjin saapui eräänä iltana kotiinsa, tuoksuen joltakulta muulta ja alkoholilta, avasi kylpyhuoneen oven ja löysi veljensä ruumiin?
Miksei hän?

Gold on your fingertips,

Fingertips against my cheek.

Ja kaikkea likaa ei saada pois edes tunkemalla käsiään jonkun hiuksiin humalassa. Kaikkea likaa ei pyyhitä pois vedellä ja pesuaineella, kyynelillä ja alkoholilla, vedellä ja pesuaineella.
Ei, ehei.

Gold leaf across your lips,

Kiss me until I can't speak.

Ja oli hautajaiset.
Arkku oli niin pieni.
Ja Seokjin sanoi:
"Anna anteeksi, veljeni. Anna anteeksi, veljeni taivaassa."
Sillä jos joku olisi taivaaseen päässyt, olisi se ollut hän.
Jungwoo.

Gold chain beneath your shirt,

The shirt that you let me wear home.

"En halua tuntea", Seokjin itki. "En halua tuntea surua. Ja jos se tarkoittaa, etten tunne mitään, olkoon sitten."

Gold's fake and real love hurts,

And nothing hurts when I'm alone.

Ja hän lopetti tuntemisen.
Hän ymmärsi:
Rakkaus ja halu eivät ole sama asia.
Halu ja rakkaus.
Rakkaus ja halu.
Hän oli luullut rakastavansa kumppaneitaan, rakastavansa yhden illan juttujaan.
Kun rakkaus oli hänen nenänsä edessä.
Puhdas, kultareunuksinen rakkaus.

When you're with me and we're alone.

Tunnottomanakin hän kaipasi jotakin. Hän tarttui kipuun kuin todellisuuteen, joka oli lipsunut hänen sormiensa välistä.
Mutta sitten kaupunkiin saapui Namjoon.
Oli kulunut vuosia, vaan tunnottomuudessa ei ajan huomaa kuluvan.
Seokjin piti yllä vanhempiensa kahvilaa, ja sieltä nuorempi hänet löysikin.
Viikon päivittäisen vierailun jälkeen Namjoon sanoi:
"Seokjin, tule mukaani."
Ja niin Jinistä tuli linnan kokki.

And let me crawl inside your veins.

I'll build a wall, give you a ball and chain.

Ei kulunut kauaakaan, kun Seokjin huomasi, että hän tunsi taas.
Jokin oli saanut hänen tunteettoman, metallisen muurinsa sortumaan.
Ja ensikertaa viiteen vuoteen hän itki.

It's not like me to be so mean,

You're all I wanted.

Just let me hold you,

Hold you.

"Tahdotko sinä, Kim Seokjin, ottaa Namjoonin aviomieheksesi?"
Jin sulki silmänsä ja sanoi: kyllä.

Like a hostage

Like a hostage

--

tää on huomattavasti lyhyempi luku, vaan 600 sanaa.
mut halusin selittää seokjinin menneisyyttä.
emt.
en oo varma et pidänkö tästä vai vihaanko sitä.
mut toivottavasti te pidätte siitä!!
ootte ihania ja tärkeitä.
ily. ♡♡