Dramione Finnish

Luku 1.

Kirjastossa oli hiljaista. Ainoastaan matami Prillin satunnaiset huokaukset tai sivun kääntäminen rikkoi hiljaisuuden. Hermione istui nurkassa käpertyneenä etsien tietoa kouluprojektiin. Hän huokaisi ärsyyntyneenä. Harry ja Ron olivat monista suostutteluista huolimatta jääneet oleskeluhuoneeseen pelaamaan räjähtävää näpäystä, vaikka palautuspäivään oli enää vajaat kaksi viikkoa. Hermione unohtui hetkeksi ajatuksiinsa, ennen kuin muisti mitä oli tekemässä. "Ryhdistäydy, Hermione!", Hän mutisi itselleen. "Et saa luovuttaa ennen kuin tutkielma on valmis!". Hän syventyi jälleen taikuuden pitkään ja tylsään historiaan.
"Hermione!" Hermione säpsähti ja nosti katseensa kirjasta. "Oletko vieläkin täällä?", Harry kysyi epäuskoisena. Ron käveli Harryn takaa ja tuijotti kunnioittavasti Hermionen kirjapinoa, jonka päällimmäisenä oli vanha ja kulunut kirja nimeltä Taikuuden maaginen ja kunniakas historia, kirjoittanut Guole Dylsyydeen. "Miten jaksat edes vilkaista näitä kirjoja, saati sitten lukea kannesta kanteen?", Ron puuskahti. "Minä en edes koskisi moiseen tylsyydenpesäkkeeseen".
Hermione vilkaisi häneen terävästi.
"Saanen huomauttaa, että projektin palautuspäivä on jo kahden viikon päästä, ja minä ainakin haluan päästä siitä läpi", hän huomautti hieman viileästi. "Oliko teillä jotain asiaakin?" Hermione kysyi keskeytyksestä ärsyyntyneenä.
"Mietimme vain, josko tulisit meidän kanssamme oleskeluhuoneeseen?" Harry ehdotti varovaisesti. "Ellei sinulla ole liian kiire projektin kanssa", hän lisäsi kiireesti huomatessaan Hermionen avaavan suunsa närkästyneenä. Äkkiä Hermione kuitenkin myöntyi. "Okei sitten."

***

Matkalla Rohkelikkojen oleskeluhuoneeseen he törmäsivät Draco Malfoyhyn. Luihuinen mulkaisi heitä kiukkuisena.
"Väisty, saastainen kuraverinen!" Hän älähti Hermionelle tönäisten tytön kovaa seinää vasten. Hermione älähti kivusta ja kyyneleet kihosivat hänen silmiinsä. Harry ja Ron riensivät maahan lyyhistyneen Hermionen luokse huolissaan.
"Oletko kunnossa?", Harry huudahti.
"En...", Hermione mutisi päätään pidellen. Äkkiä hän lysähti maahan, ja pojat huomasivat, että hänen takaraivostaan vuosi verta.
"Katso, mitä sait aikaan!", Ron ärisi Dracolle, joka oli jäänyt tuijottamaan säikähtäneenä.
"Hänet täytyy viedä sairaalasiipeen; ei ole aikaa tuollaiseen!" Harry karjaisi. "Malfoy saa maksaa myöhemmin teoistaan". Tämän sanottuaan hän lähti retuuttamaan tajutonta Hermionea sairaalasiipeen, puoliksi kantaen, puoliksi raahaten.