Luku 10.

271 23 10
                                    

Hermione oli ymmällään viime päivien tapahtumien takia. Hän oli saanut tietää, että ehkä maailmankaikkeuden ilkein ja ärsyttävin ihminen (joskin aika komea, hän pisti hämmentyneenä merkille) olisi hänen sielunkumppaninsa.
Draco sen sijaan vältteli häntä parhaansa mukaan, ja kohteli häntä edelleen kuin kasaa lemuavaa lohikäärmeenlantaa.

"Hei, Hermione!" Ginny keskeytti Hermionen ajatukset. "Onko kaikki hyvin?"
Hermione nyökkäsi hajamielisesti.
Ginny kohotti toista kulmakarvaansa epäluuloisesti.

"Olet epätavallisen hiljainen tänään", Ginny jatkoi painostamista.

"Äsh, kaikki on hyvin." Hermione sanoi painokkaasti. "Älä huoli, kertoisin kyllä, jos jokin olisi vialla". Hermione yritti karistaa syyllisyydentunnetta pois valehdellessaan ystävälleen.
Ginnyn molemmat kulmakarvat kohosivat epäilevästi.

"Älä viitsi, 'Mione", tyttö tokaisi. "Näen kyllä, ettei kaikki ole niinkuin ennen".

Hermione veti syvään henkeä.

"Gin..." Hän sanoi melkein anellen. "Gin kiltti..."

Ginny näytti ymmärtävän, ettei Hermione halunnut puhua juuri sillä hetkellä, joten sulki suunsa (joskin hyvin vastentahtoisesti).
Sanomatta sanaakaan Ginny lähti ja jätti Hermionen yksin.
Hermione toivoi, että olisi kuitenkin puhunut Ginnylle huolistaan ja Dracosta.
Huokaisten Hermione nousi sängystään ja alkoi pukeutua hiljaa.


***


Tylyahossa oli viileää. Syksyinen ilma oli kylmää, ja tuuli lennätti lehtiä.
Hermione kohensi kaulahuiviaan, ja hautasi korvansa siihen.

"Onpa täällä kylmä" Hermionen vierellä kävelevä Ron totesi hampaat kalisten.

"Olisit pukenut enemmän!", Hermione tiuskaisi pojalle. Häntä oli jostain syystä alkanut ärsyttää kaikki mitä Ron sanoi tai teki. Muutenkin poika vaikutti kovin lapselliselta ja jopa lyhyeltä Dracoon verrattuna. Hermione pudisti vienosti punastuen päätään. Hänen täytyi saada tuo platinablondi luihuinen pois ajatuksistaan.

"Hei, mennäänkö katsomaan lemmikkejä?", Harry ehdotti yrittäen kuulostaa välinpitämättömältä, mutta Hermione huomasi kuinka paljon poika ikävöi kuollutta pöllöään, Hedwigia.

"Voi Harry..." Hermione halasi poikaa.

"Tietenkin mennään!" Ron huusi. "Katson, jos sieltä löytyisi parempi pöllö Posityyhtysen tilalle."

Hermione mulkaisi poikaa.
"Posityyhtysessä ei ole mitään vikaa. Olisit onnellinen, että Sirius antoi sen sinulle!" Hän sanoi moittivasti.

***

Eläinkaupassa oli ihanan lämmintä hyytävään ulkoilmaan verrattuna. Siellä kävi kova vilinä ja vilske erilaisten eläinten kipittäessä ympäriinsä ja äännellessä.

Hermione suunnisti suoraan kissaosastolle, sillä hänen lemmikkikissansa Koukkujalka tarvitsi kaverin. Hän päätti ottaa tällä kertaa hieman kauniimman kissan.
Hermione päätyi erittäin kauniiseen mustaan naaraaseen, jonka turkki oli kiiltävä ja silmät kauniin smaragdinvihreät. Kissan rinnassa oli valkoinen kuunsirpin muotoinen täplä, vaikka kissa oli muuten pikimusta. Kissan nimi oli Kuu, eikä Hermionella ollut mitään syytä vaihtaa sitä. Hermione meni kassalle maksamaan sen.

Sitten hän otti Kuun kainaloonsa ja lähti etsimään poikia, jotka löytyivät pöllöosastolta. Harry oli löytänyt aivan Hedwigin näköisen tunturipöllön, jolle hän oli antanut nimeksi Hedwig. (😂)

Ron oli katsellut ympärilleen, muttei ollut löytänyt mitään hyvää tekosyytä ostaa pöllöä ilman Hermionen raivoa. (Eivätkä hänen rahansa olisi kuitenkaan riittäneet.)

Kun he lähtivät kohti Tylypahkaa, Hermionella oli Kuu sylissä ja Harrylla oli Hedwig häkissä.

He veivät lemmikkinsä rohkelikkotorniin ja lähtivät syömään.

Hermione pisti merkille, kuinka Ron ahmi ruokaa kuin viimeistä päivää. Hän vilkaisi salaa luihuisten pöytään, jossa Draco istui. Samalla hetkellä myös Draco sattui vilkaisemaan häntä, ja heidän katseensa kohtasivat hetkeksi. Sitten molemmat käänsivät nopeasti katseensa pois.

Mitä tuo nyt oli? Hermione mietti punastuttuaan. Dracon siniharmaat silmät olivat olleet niin kauniit... Ja poika näytti niin hyvältä mustassa takissaan, joka korosti hänen hartioitaan. Hermione melkein kirkui päässään.

***

Kun Hermione meni nukkumaan, hän ei voinut lakata ajattelemasta Dracoa. Ikävä puristi hänen rintaansa lakkaamatta. Lopulta hän sai unta, ja näki unia komeasta pojasta, jolla oli platinablondi tukka ja siniharmaat silmät...

Dramione FinnishWhere stories live. Discover now