Kun Jungkook putosi hevosen selästä, mikään ei ollut kuin ennen. Hän menetti kaiken: hevosensa, kävelykykynsä, unelmansa, vapautensa ja itsensä.
Onneksi Yoongi oli luvannut tulla ensi kesänä takaisin.
∆Jatko-osa kirjalle "Ride 'till I can't more"...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
🦄 • 🦄 • 🦄
Jimin oli puolen päivän aikoihin istumassa terassilla Yoongin kanssa, odottamassa hevosauton saapumista pihaan. He tuijottivat silmiään varjostaen varjoisalle pihatielle ja hätyyttelivät ötököitä hiostavassa kuumuudessa pois iholtaan. Taehyungin olisi pitänyt saapua jo kymmenen minuuttia sitten.
"Tuleekohan se illalla meidän kanssa ratsastamaan?" Jimin kysyi potkiskellen asfaltilla pyöriviä kiviä. Hän ei malttanut odottaa näkevänsä, millaisen hevosen herra Jeon oikein oli löytänyt pojalleen. Vielä enemmän Jimin odotti, millaisen reaktion hevonen aiheuttaisi Jungkookissa. Hän toivoi sen saavan pojassa heräämään innon, joka kannustaisi häntä harjoittelemaan uudelleen kävelemistä.
"Toivottavasti tulee. Huomenna pitäisi sataa", Yoongi vastasi ajatuksissaan. Eilisen kinastelun jälkeen hän ei ollut jutellut Jungkookin kanssa, ja se painoi hänen mieltään. Yoongin oli ollut tarkoitus käydä pyytämässä anteeksi aamutallin jälkeen, mutta hän oli epäröinyt ja palannut häntä koipien välissä takaisin talliin. Siellä blondi oli hiljaisena auttanut valmistelemaan uudelle hevoselle karsinaa, jonka Jimin oli innoissaan varmistanut kuuluvan Jungkookille. Asian oikean laidan tietävä Yoongi ei ollut viitsinyt sanoa yhtään mitään Jiminin toiveisiin siitä, kuinka Jungkook toivottavasti uskaltaisi jälleen nousta hevosen selkään.
Pojat valpastuivat kun pihatieltä alkoi kuulua kolinaa ja hetken päästä Taehyungin auto näkyi kauempana puiden välissä. He pomppasivat ylös tähystyspaikaltaan ja harppoivat alemmaksi pihaan Taehyungin kaartaessa autonsa heidän eteensä.
"Terve!" ystävä huudahti iloisena avatessaan oven ja nousten raajojaan venytellen pystyyn ajajan paikalta. Hänen päivettyneiltä kasvoilta huomasi kisojen jälkeisen uupumuksen, mutta myös onnistumisen ilon. Kuten oli odotettukin, Taehyung oli hakenut voiton Narrin kanssa huomattavasti korkeimmilla prosenteilla, kuin kakkoseksi tullut. Onnistuneet kisat olivat olleet loistava starttaus kaudelle.
"Hei", Yoongi ja Jimin hihkaisivat yhteen ääneen, yrittäen kurkkia trailerin ikkunasta sisään nähdäkseen uuden tulokkaan. Taehyung pujahti sivuovesta sisälle, irrotti hevoset kiinnitysrenkaista ja varmisti kaiken näyttävän päällisin puolin hyvältä.
"Missä herra Jeon on?" hän kysyi kiirehtien lastausovelle uteliaat Jimin ja Yoongi perässään.
"Maastossa Niksun kanssa. Älä kysy, en tiedä, miks se lähti tällaisessa helteessä", Jimin vastasi pomppien innosta lähes tasajalkaa. Taehyung avasi lastausoven ja sai hänen olkansa takaa katselevat pojat hengähtämään yllätyksessä. Loimeen puetun Narrin vieressä seisoi mustaa hevosta muutaman sentin matalampi kirjavanharmaa hevonen. Se muistutti ulkonäöllisiltä piirteiltään hätkähdyttävän paljon Fearless Flamesia, mikä sai Yoongin mielen palaamaan välittömästi onnettomuusyöhön. Valitettavasti Yoongi pystyi lyömään vetoa, että hevonen saisi Jungkookin vihaamaan vain entisestään ajatusta ratsastamisesta.
