Kun Jungkook putosi hevosen selästä, mikään ei ollut kuin ennen. Hän menetti kaiken: hevosensa, kävelykykynsä, unelmansa, vapautensa ja itsensä.
Onneksi Yoongi oli luvannut tulla ensi kesänä takaisin.
∆Jatko-osa kirjalle "Ride 'till I can't more"...
Oops! Bu görüntü içerik kurallarımıza uymuyor. Yayımlamaya devam etmek için görüntüyü kaldırmayı ya da başka bir görüntü yüklemeyi deneyin.
🦄 • 🦄 • 🦄
Myöhemmin illalla pojat istuivat tulen ympärillä laavun puisilla penkeillä kertakäyttölautaset käsissään. Päivällä taivaan täydeltä porottanut aurinko oli laskenut puiden tasolle, mutta ei tulisi yöksikään katoamaan kokonaan horisontin taakse. Rannalla puhalsi kevyt, hiekkaa pöllyttävä tuuli, joka kulki poikien toisen uintikerran jäljiltä vielä kosteiden hiusten läpi mukavana viilennyksenä. Laavun tulisijassa räiskyvä tuli loi haaleita varjoja hämärässä illassa ja sai aikaan viihtyisän, lämpimän tunnelman.
"Tämmösiä päiviä pitäisi olla kesälomassa enemmän", Jimin hymisi tunkiessaan makkaraa sinapin kera syvälle kurkkuunsa. Muut nyökyttelivät pojan sanoille hymyt huulillaan.
"Ilman tämmöisiä päiviä kesäloma ei olisi mulle kuin kuumempi kausi muiden työpäivien joukossa", Taehyung lisäsi ystävänsä lauseeseen kääntäen itselleen kanapihviä rasvasta sihisevällä ritilällä. Vaikka vanhin rakastikin työskennellä päivästä toiseen hevosten parissa, aina välillä monta vuotta jatkuneet rutiinit alkoivat tuntumaan puuduttavilta varsinkin, jos talliin ei oltu saatu hetkeen uutta kauraturpaa. Uudet hevoset merkitsivät aina uusia kokemuksia, jotka toivat mukavaa vaihtelua Taehyungin muuten aikataulutettuun elämään.
"Kunpa mäkin saisin joskus työskennellä hevosten kanssa", Yoongi huokaisi haaveilevana. Tarkemmin ottaen hän olisi tahtonut työskennellä nimenomaan herra Jeonin tallilla, mutta sitä poika ei tahtonut myöntää ääneen. Ajatus työnteosta hevosten sekä ystävien parissa kuulosti liian hyvältä voidakseen toteutua edes Yoongin salaisimmissa unelmissa.
"Jää tänne töihin, ei isää varmaan haittaa", Jungkook hymähti haukotuksensa lomasta. Jimin ja Taehyung innoistuivat heti Jungkookin ehdotuksesta ja alkoivat Yoongin vaatimattomia lauseita kuuntelematta ylistää blondin työmoraalia ja sitä, kuinka hyvin tuo varmasti sopisi tallin kalustoon. Jungkook sulki korvansa toisten aloittaessa suunnittelemaan asiaa käytännössä ja väsyneenä nojasi raskaan päänsä vieressään istuvan Yoongin olkapäähän. Ystävä säpsähti odottamatta tulleesta kontaktista, mutta hymyään piilotellen keskittyi osaksi kahden muun pojan keskustelua. Hänestä olisi mahtavaa, jos kesäloman päätteeksi hän saisi jäädä tänne töihin ja hylätä korkeakoulupaikkansa. Realisti ollessaan Yoongin kuitenkin tiedosti, että vaikka asia sopisi herra Jeonille, se tuskin sopisi hänen äidilleen.
Muutaman minuutin jutustelun jälkeen Jungkook alkoi painamaan Yoongia vasten rennompana ja jokainen heistä huomasi, että poika oli nukahtanut. Varovasti Yoongi kurkotti laskemaan lautasen käsistään maahan ja ajattelematta kietoi tottumuksesta kätensä Jungkookin ympärille estääkseen nukahtaneen pojan putoamisen penkiltä. Vasta kääntäessään huomionsa takaisin keskusteluun, hän tajusi virheensä kahden muun ystävän hämmästyneestä ilmeestä.
"Um- Mikä tää juttu teidän välillä on?" Uteliaampana ihmisenä Jimin avasi suunsa ensimmäisenä. Totta kai hän oli huomannut jo viime kesänä jännitteen Yoongin ja Jungkookin välillä, mutta ajatellut poikien olevan vain todella läheisiä ystäviä.
