"öö no mun nimi on simo."
"jaa niinku se pikkuorava? näytät vittu ainakin ihan samalta."
"no mikä oma nimes on?"
"robin."
"no missäs sun eripari kengät, robbari?"
***
kun simo kuulee viettävänsä kesälomansa ensimmäisen viikon lehtosaaren leirikesku...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
SIMO
Oskari otti viidennen kerran lisää. Niin hinteläksi jätkäksi, se söi aivan vitusti. Varmaan viisi kertaa oman painonsa verran.
Robin leikki perunanpalasella ja mä itse selasin puhelinta, tai yritin. Eihän täällä ole ollenkaan nettiä.
"Pidetääks sua kotona nälässä vai mitä vittua?" Roni avas suunsa, kun oltiin hetki siinä katsottu punapään kauhomista.
"Mhm-hä? No ei...mullah onh vhaan nälkhä" Oskari mumisi ahtaen suuhunsa kokoajan lisää makaroonilaatikkoa. Se näytti ihan hamsterilta, joka oli saanut posket täyteen pähkinöitä.
"Noniin arvon leiriläiset! Saunaan pääsee kello 19.15, joten nyt on noin tunti vapaata oleskelua. " Jyrki ilmoitti noustessaan seisomaan. "Voitte mennä!"
Ton seurauksena synty hälinä. Kaikki meni palauttamaan astioita. Me ootettiin edelleen Oskaria Robinin ja Ronin kanssa
***
"No nyt se vastas!" Kiljaisi Oskari, kun me istuttiin nelisin oleskelutilan sohvalla. Vaaleanvihreään collegepaitaan pukeutunut jätkä piteli sinistä iphonea käsissään.
"Ai se Sofia? Se sun muija?" Robin virnisti kiinnostuneena ja kurottautui kohti Oskarin puhelinta.
"Sä oot paskaa. Toivon että et saa koskaan ketään. Vitun neitsyt" Robin luki punapään puhelimen näytöltä.
Oskari hieraisi hieman nolona niskaansa ja sammutti sinisen omenalaitteensa. "Arghh mä kohta revin mun hiukset pois päästä" poika parahti.
Huokaisin hiljaa ja katsoin Oskaria. Laskin käteni tämän olkapäälle. "Älä nyt Osku, se ei-"
"ei kannata, näyttäsit aika hirveeltä jos sul ois vaan harvoja tuppoja päässäs" Robin keskeytti letkeästi.
"Robin oot oikeesti ihan vitunmoinen vajakki. Noinko alhanen on teidän empatian taso?" älähdin, kun skeittijätkä räjähti vielä nauruun vieressäni istuvan Ronin kanssa.
Käännyin kokonaan Oskarin puoleen, joka istui oikealla puolellani kädet puuskassa.
"Osku. Älä välitä Sofiasta tai noista idiooteista" Sanoin ja hymyilin rohkaisevasti.
"Tästä tulee varmasti kivaa, me selvitään yhessä..nelisin" vakuuttelin ja mutisin viimeisen sanan vilkaisten käkättäviä idiootteja vierellämme.
En välttämättä uskonut itsekkään omia sanojani, mutta Oskaria piti vähän piristää.
