"öö no mun nimi on simo."
"jaa niinku se pikkuorava? näytät vittu ainakin ihan samalta."
"no mikä oma nimes on?"
"robin."
"no missäs sun eripari kengät, robbari?"
***
kun simo kuulee viettävänsä kesälomansa ensimmäisen viikon lehtosaaren leirikesku...
alkuun heti haluun sanoo kaksi asiaa: anteeks etten oo kirjottanut, en vaan haluu pakottaa itteeni ja koeviikko loppu justiinsa :D toiseks, tää on vähän tämmönen spesiaaliluku sillä pääsette vähän kurkkaamaan myös oskarin ja ronin sekaisiin teinipojan mieliin!
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
SIMO
olin sammunut eilen illalla kun joku vanha juoppo baaritiskille. availin silmiäni kuullessani vaimeasti jonkinmoista aika kovaäänistä keskustelua. sen mitä kuulin epäselvästi, niin sanoista ei saanut selvää.
päätin nousta ylös ja huomasin samalla että olin nukahtanut vaatteet päällä ja lasitkin päässä. kiskoin lattialta tummansinisen hupparin päälleni ja vilkaisin puhelimeni kelloa. kello oli 7:38. laitoin puhelimeni taskuun ja nousin sängyltä. mieleeni juolahti, että ripariahan olisi enää kaksi yötä jäljellä, eli kolme päivää.
kun katsahdin viereiseen sänkyyn ja kurtistin kulmiani hämmentyneenä. kerrossänky ammotti tyhjillään. roni ei ollut aiemmin edes nokkaansa näyttänyt peiton ulkopuolelta ennen kello kahdeksaa, ja silloinkin vain väkipakolla.
käänsin katseeni sänkyni yläpuolella liikkumattomaan myttyyn. robin näytti levolliselta nukkuessaan vaaleanruskeat hiukset silmillään. se näky sai mut hymyilemään typerästi, niin typerästi että mun raudatkin varmaan heijastivat valoa, joka pilkotti salekaihtimien välistä.
joku saattas vielä sokaistua hehe. vittu mikä faijaläppä.
lehahdin punaiseksi kun robin alkoi mönkiä, ja mumista heräämisen merkiksi.
"mmhh mitä kello on?" se marisi ja nousi istumaan. poika kiskoi sängyn kaiteelta jo tutuksi tulleet leveät farkut sekä rick ja morty hupparin.
"no jotain kakskyt vaille kaheksa." vastasin samalla tarkkaillen tätä.
se nyökkäsi ja katsahti tyhjää sänkyä. "missä noi on?" se tiedusteli, vaikkemme olleetkaan eilen olleet puheväleissä kaksikon kanssa.
kohautin olkiani. puheensorina kuului nyt kovempana kuin aiemmin. "mennään, tuolla selvästi tapahtuu jotain" kehotin kiinnostuneena ja viittoilin robinin mukaani.
"no hyvä on, ulla taalasmaa" robin irvisti ja laskeutui tikkailla yläsängystään.
***
kun suuntasimme ääntä seuraten hengailutilaan, siellä odotti aikamoinen yllätys: jyrki seisoi tärkeilevänä ja siveli kookkaita viiksiään. sohvalla istui roni ja pari tyttöä. toinen niistä oli se milla, jonka kanssa ronilla oli ehtinyt olla jos jonkimoista vispiläkauppaa. milla oli aika siro ruskeahiuksinen tyttö jolla oli aika urheilijamaiset vaatteet ja hiukset nutturalla.
