"öö no mun nimi on simo."
"jaa niinku se pikkuorava? näytät vittu ainakin ihan samalta."
"no mikä oma nimes on?"
"robin."
"no missäs sun eripari kengät, robbari?"
***
kun simo kuulee viettävänsä kesälomansa ensimmäisen viikon lehtosaaren leirikesku...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
SIMO
Kuivasin hiuksiani suihkutilojen pukkarissa. Kiskoin päälleni collegekankaiset, harmaat, polvimittaiset shortsit ja sinisen t-paidan, jossa komeili keltainen skeittarikakara Bart Simpson. Laskin vielä pyöreät "pullonpohjalasit" nenälleni.
Kävin heittämässä pyyhkeeni huoneeseen kuivumaan ja laitoin deodoranttia. Kello läheni yhdeksää. Noin kolmen vartin päästä olisi iltapala-aika ja sen jälkeen jotain isosten järjestämää iltaohjelmaa.
Oskari, Roni ja Robin jäivät vielä saunomaan, kun itse livahdin nauttimaan viileästä suihkusta. Lähdin käyskentelemään ympäri majoitustiloja.
Tyttöjen A-käytävän ja poikien B-käytävän välillä oli jonkinlainen pieni hengailutila, joka ei ollut niin ahkerassa käytössä kuin päärakennuksen oleskelutila biljardipöytineen. Täällä oli vain pari säkkituolia, sohva ja joku ympyrän mallinen sohvapöytä.
Istahdin sohvalle ja katselin leirialueen pihalle. Ulkona satoi vettä kun esterin perseestä.
Mistähän toikin sanonta on peräisin? Mitä sieltä Esterin perseestä on tullu niin lujaa?
Joo. Mulla on tylsää... Antakaa anteeks.
Katselin vesipisaroiden kilpailua ikkunalla. Ne toi mieleen autotmatkat mummolaan skidinä.
Voispa vieläkin olla niin pieni, että kun nukahtaa autoon, niin aamulla herää omasta sängystä.
***
"Heippa Simeoni!" huudahdus veti mut takas todellisuuteen ja kohtasin Robinin saunan jäljiltä punoittavat kasvot siirtäessäni katseeni äänen suuntaan, pois ikkunasta.
"Mun nimi on Simo. S-I-M-O" puhuin tahallani tälle kuin lapselle. "Miten muka oot päässy ees esikoulusta?"
"Mä lahjoin sen opettajan," jätkä virnisti pienesti ja haroi kosteita hiuksiaan pois silmiltä. Pian kyseinen tyyppi rojahti viereeni sohvalle. "Huhhuh, johan oli löylyt" Robin huokaisi ja haukotteli suureleisesti venytellen.
En vastannut, sillä en keksinyt mitään järkevää sanottavaa. Sen sijaan, käänsin katseeni ikkunasta ulos. Kurtistin kulmiani nähdessäni vihreät tennarit majoituksen portailla, sateessa.
Katsoin hetken Robinia. "Miks sä jätit sun kengät kaatosateeseen?" Kysyin ihmeissäni.
"VOI PERKELE!" Poika älähti ja nousi salamana ylös, suunnaten eteistilaan ja sieltä ulos.
Tarkkailin ikkunasta kun harmaaseen rick & morty huppariin ja adidaksen korisshortseihin sonnustautunut brunette nappasi läpimärät tennarinsa portailta. Olihan se nyt huvittavaa katseltavaa.
Erotin myös mäen alapäässä punapäisen Oskarin ja ilmeisesti ohimeneville tytöille vilkuttelevan Ronin kävelemässä majoitukselle päin.
Robin palasi sisälle kiroten hiljaa. Tämä lysähti takaisin vierelleni oranssille sohvalle. "Että mitähän helvetin persettä mun päässä taas oikee liikku" Robin irvisti hiljaa.
"Ei luultavasti mitään, ehkä silmät" tuumasin hiljaa ja puhalsin hiussuortuvan silmiltäni herraa samalla katsellen.
"Haista vittu."
"Haista ite, ime ite" naurahdin hiljaa. Robin oli kyllä aika tympeänä.
"Semmoset sieltä." Juuri sisälle saapunut Oskari virnisteli ovenkarmiin nojaten. Robin näytti keskisormea virnistelevälle jätkälle ja heitti tätä tyynyllä.
"Robbe taitaa olla puutteessa" Roni totesi letkeästi ja hyppäsi säkkituolin päälle selvästikkään enempiä miettimättä, sillä se räjähti. Pian koko lattia oli täynnä pieniä valkoisia styrox-palloja.
"Mitä saatanaa nyt taas" huokaisin vähän huvittuneena ja vilkaisin muita. Oskari oli kaksinkerroin maassa nauraen ja hakkasi lattiaa nyrkeillään. Robin kuvasi puhelimellaan Ronia ja styrox-pallomereä, nauraen myös.
"No tulipahan tehtyä" totesi Roni ja repesi itsekkin nauruun.
En voinut olla enää yhtymättä naururemakkaan. Voi elämä mitä tästäki tulee.
