"öö no mun nimi on simo."
"jaa niinku se pikkuorava? näytät vittu ainakin ihan samalta."
"no mikä oma nimes on?"
"robin."
"no missäs sun eripari kengät, robbari?"
***
kun simo kuulee viettävänsä kesälomansa ensimmäisen viikon lehtosaaren leirikesku...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
SIMO
istuimme kaikki aamupalalla. mun päätä jomotti niin paljon, että olisin mielelläni halunnut takaisin nukkumaan.
pahimmassa kunnossa kuitenkin oli roni, joka näytti ihan ojasta heränneeltä. sen hiukset sojottivat kaikkiin ilmansuuntiin, ja silmät punoitti. lisäksi roni oli aamulla ensitöikseen oksentanut sänkyynsä.
luultavasti jyrki saisi kuulla yövahdilta, että jotkut olivat olleet pois huoneestaan. ei meitä varmaan oltu tunnistettu, mutta kyllähän jonkun muunkin oli ollut pakko meidät nähdä, kuin yövahdin. emme todellakaan voineet olla ainoita leiriläisiä hereillä. eihän?
oskari ei syönyt tällä kertaa kuin hevonen. sen syöminen muistutti enemminkin jotain kipeää kissaa, tai mun mummun erittäin nirsoa portugalinvesikoiraa. punapää painoi päätään pöytään ja mutisin hiljaa jotain paskoista yöunista ja päänsärystä.
robin oli varsin normaali. se söi lautasellisen puuroa ja pari ruisleipää. olin kyllä hieman kateellinen, ettei robinilla ollut krapulaa. tai ainakaan se ei näyttänyt mitään merkkejä.
***
saatuamme syötyä, jyrki ilmoitti että ensimmäiset oppitunnit alkaisivat puolen tunnin päästä. meidän pitäisi kokoontua ruokalan viereiseen luokkahuoneeseen, jossa se meidän rippipappi annikki pitäisi meille jonkun oppitunnin ja sen jälkeen jyrki.
pliis tulkaa hakee mut pois täältä.
***
lähdimme majoitukselle nelisin, kun annettiin lupa poistua. talsimme varsin hitaasti perille ja laahustimme huoneeseemme.
kiskoin päälleni farkut ja harmaan perushupparin. puhdistin lasejani ja laitoin ne takaisin päähäni.
"mä en jaksais yhtään" robin murahti ja laittoi sukkia jalkaansa istuen minun sängylläni.
oskari oli taas vessassa oksentamassa, pian poika palasi vähän kalpeana ja joi vettä valkoisesta kertakäyttömukista. roni oli nukahtanut sängylleen.
"ei varmaan kukaan muukaan" oskari mumisi hiljaa. hän oli kovin huonolla tuulella.
"nii. mitä luulet näkiköhän joku meidät eilen? et jäädääks me kii?" tuumasin ääneen yhä sängylläni istuvalle robinille.
"älä sitä stressaa sime. ei kukaan meitä nähnyt, paitsi yövahti. muttei se erottanut selvästi mitään siel hämärässä" robin puhui rauhallisesti ja katseli mua silmiin hymyillen.
"lähetään sinne oppitunnille. sanotaan että roni nukkuu ja oskari oksentaa" poika lisäsi ja nousi.
nyökkäsin ja huikkasin heipat sänkyyn jääneelle darrakaksikolle. mulla ei enää aamupalan jälkeen ollut paha olo, joten en nähnyt syytä jäädä tälle mätänemään.
lähdimme yhdessä tuumin kohti majoitusrakennuksen isoa eteisaulaa.
