"öö no mun nimi on simo."
"jaa niinku se pikkuorava? näytät vittu ainakin ihan samalta."
"no mikä oma nimes on?"
"robin."
"no missäs sun eripari kengät, robbari?"
***
kun simo kuulee viettävänsä kesälomansa ensimmäisen viikon lehtosaaren leirikesku...
ajattelin tän luvun loppuun jättää hahmojen nimet, että voitte laittaa kommenttikenttii kiperiä kysymyksiä:) jossain kohtaa pidetään sitten oldschool q&a, joten kysykää ihan kaikkea! + kiitos tuhannesti yli 1K lukijoita ❤️
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
ROBIN
kun oskari oli saanut tarpeeksi syödäkseen, olivat jo muut häipyneet hakemaan rippiraamattujaan ja muita kamoja majoitukselta.
seuraavaksi olisi ikävä kyllä vuorossa jyrkin oppitunti. mielestäni se talkkari markku vois tulla pitää meille jonkun mukavan sulakkeen korjaus oppitunnin. se olis ainakin vähän hyödyllisempää, kun jyrkin valaistumishorinat.
plussana, ehkä me saatais siellä markun opissa jotain valaistumaankin, ei toki ihmisiä mutta lamppuja ainakin.
roni jäi puunaamaan pöytiä, kun me lähdimme kolmisin simon ja oskarin kanssa majoitukselle hakemaan raamattujamme.
***
tulimme muiden vanavedessä takaisin päärakennukselle, oskari oli onneksi tajunnut ottaa myös ronin raamatun, sillä kello oli jo puoli yhdeksän ja oppitunti alkaisi aivan tuota pikaa.
löysimme ronin käsiimme oleskelutilasta, jossa ne millan kanssa kehräsivät kylkikyljessä.
simo katsoi mua, sen näköisenä että alkaisi oksentaa. irvistin tälle ja katsahdin samalla ovelle merkiksi, että olisin menossa vielä röksälle ennenkuin pitäisi mennä oppitunnille.
niinpä liukenin ällöttävästä tilanteesta, ja simo seurasi perässä jättäen oskarin sydänkäpysten seuraan. runnoin kengät jalkaani -tälläkertaa välittämättä nauhoista- ja avasin ulko-oven.
kävelimme simon kanssa jälleen koivikkoon ja istahdimme kiville huokaisten hiljaa kumpainenkin.
"noniin, oo nopee" simo sanahti sitten, hoputtaen kuin englannin opettaja sanakokeessa.
hymähdin rennosti ja sytytin yhden tupakan. pian savua tuprutteli kohti taivasta, kun puhaltelin sitä ulos keuhkoistani.
vaikka katselin taivasta, tiesin simon tuijottavan sillä tämän katse porautui lävitseni kuin laser.
"mä olen tajunnut etten mä kamalasti tiedä susta mitään syvällisempää, tai sun elämästä" simo avasi suunsa.
"älä huoli, en oo mitenkään kiinnostava" vakuuttelin tälle ja vilkaisin pörröpäistä poikaa vierelläni.
simo kohotti merkitsevänä kulmiaan. "kerro jotain" tämä pyysi. "mäkin voin sit kertoo jotain" poika vakuutteli ja naputti kengällään maata.
en nähnyt enää muuta mahdollisuutta kuin myöntyä tämän ehdotukseen.
"mitä sä haluut sit tietää?" huokaisin ja tumppasin tupakkani. otin askin taskustani ja sytytin toisenkin.
simo pyyhkäisi hiuksia silmiltään ja mietti selvästi hetken. "kerro sun vanhemmista" se kehotti sitten.
mun perheestä. tuhahdin hiljaa ja pudistin päätäni. "mitä siitä on sanomista. kakskielis hyvissä töissä, luulee olevansa jotak niin kauheesti parempaa ku muut" totesin ja puhalsin savua ilmaan.
simo katseli mua merkitsevänä. "niinkö? no...onks sul sisaruksia?" se jatkoi.
leukapiitäni kiristi vähän, kun ajattelinkin asiaa. kyllähän mulla oli. veli ja oikein ihana olikin, niin ihana että tinttasin sitä kahdentoista vanhana turpaan, kun olin kasvanut sitä pidemmäksi.
nyökkäsin ja nostin tupakan huuliltani. "isoveli. ruben" vedin savua keuhkoihini ja käännyin katsomaan simoa. puhalsin savut pojan kasvoille ja hymähdin.
simo älähti hiljaa. "millanen sun veli on?" poika kysyi kuitenkin.
"pahimman laatunen narsisti ja meiän isän silmäterä" vastasin ja naurahdin hiljaa.
"se on tällähetkellä amsterdamissa, kun sen pitää saada kuulemma poliittista kokemusta ennenkun se valmistuu ylioppilaaks." jatkoin.
simo oli hiljaa ja nyökytteli päätään. "aijjaa" se vastasi ja kallisti vähän päätään. "teillä taitaa olla aika huonot välit, vai?"
katsoin simoa silmiin ja kohotin kulmiani vähän. "viis musta, kerro omasta perheestäs"
simo hieraisi niskaansa ja hymyili vähän. "no mulla on vanhemmat ja isosisko. meillä on kanssa koira." pörröpää kertoi.
"kerro niistä, millasii ne on?" utelin ja puhaltelin samalla savurenkaita taivaalle.
"no...mun isä on aika höperö ja äiti kans. mun sisko on iina, se on mua kaks vuotta vanhempi" tämä kertoi hymyillen vähän. "meidän koira on kultanennoutaja, sen nimi on nordin"
kuuntelin simoa ja nyökyttelin päätäni. "oon aina tykänny koirista" totesin huolettomana ja tumppasin tupakkani.
käänsin katseeni simoon. se sai mun olon niin huolettomaksi ja ööö jotenkin kokonaiseksi. simo sai mut haluamaan elämältä jotain muutakin kun pleikkarin ja viinaa.
jotain niin paljon enemmän.
q&a:
simo
robin
oskari
roni
jyrki
talkkari markku
milla
//ei kai oo muita mut sanokaa jos tulee mieleen :D
