Luku 4 Kallio.

147 4 0
                                    

Y/N POV
Istuin kyykkyyn heidän eteen ja juttelimme vaan kaikesta. kysyin
"minne me muuten mennään?" ehkä hieman jännittyneellä äänellä.
"studiolle tietenkin? Vai haluutko johonki leikkipuistoon niin voin tulla antaa keinussa vauhtia" Olli kiusotteli ja puhui niinkuin olisin 5vuotias. "No ha ha" vastasin muka pettyneenä. "Noeivaa mennää studiolle. Tommi antaa kyydin." Olli sanoi edelleen söpöllä äänellä. "Okeih mut meit on 7? Miten ajattelit meidät mahuttaa sinne autoon?" Kysyin. Ehkä jopa toivoen että minun pitäisi istua hänen sylissään. Äh mitä vittua
y/n mitä sä mietit!? "yks menee toisen syliin, niin me ollaan tähänki asti tehty." Joel hihkaisee. "No tota. Kuka tulee mun syliin?" Kysyin hieman naurahtaen. "Sun syliin? Luuleks sä et kukaa haluis istuu noiden sun pulkannarujen päälle." Joonas hihkaisee muka leikillä. Se tuntui sydämmessä asti, nimittäin painoni/kehoni on ollut aina minulle hirveä epävarmuus. Ei yhtään auta että siitä vielä pilkataan. Vaikka olisikin leikillä sanottu. "Joonas elä sano nui!" Niko kuiskaa niin että kaikki kuulee. "Sehä oli vaan leikillä sanottu" Joonas sanoo. "Mut etsä jumalauta voin sanoa noin! Mieti vaan et jos sil on vaik joku ongelma niiden kanssa tai jotaki!" Joel kuiskaa. "Ööh hei jätkät! Minne y/n meni?" Olli kysyi hieman hädissään.

Ollin POV
Etsittiin y/n:iä mutta ei löydetty. Minne helvettiin se kaunis olento lähti? Vittu Joonas saa maksaa tästä! "Ei löydy ei" Sanoo Tommi.
"Minne helvettiin se on menny?" Joel hihkaisee. "Jumalauta Joonas oisit vaa pitäny sen turpas kii!" Sanon hieman vihaisella äänensävyllä. "Minkäs mä sille voin että sun muijas on nii herkkä?" Sanoo Joonas vittuillen. Lähestyn häntä mutta Joel ottaa olkapäistäni kiinni. "Hei Olli rauhotu toi on vaa vitun älykääpiö ei se mieti mitä se nyt suustaan päästää" Joel sanoo rauhoitellen minua.

"Mä käyn kattoo viel tuolt koulun sisält jos se ny oiski menny sinne." Niko sanoo. "Kello on 17.48 Luulekko et ovet on enää auki?" Sanon etsien samalla sinua. "Ainii totta." Niko sanoo. "Nomut se on joku random lukiolainen mitä vitu väliä?" Joonas tuuppaa suustaan nuo lauseet. "Vittu Joonas voitko jo lopettaa!" Sanomme Nikon kanssa melkein yhteen ääneen.
"Hei muistatteks te kun se puhu siitä sen lempi paikasta vähän sen jälkeen kun se tuli tähän?" Aleksi tokaisee. "Totta! Se saattaa olla siellä." Niko sanoo hieman hymyillen.

Y/N POV
Kuulin Joonaksen sanat ja päätin häippästä. Ihan vaan vittuillakseen Joonakselle:D Taino. Ottihan se vähän osumaa mutta mitä pienistä. Yritän olla positiivari. Kerroin jätkille lempipaikastani ja toivon että joku heistä muistaa tämän ja tulee tänne. Jos ei, niin se on ihan okei. Teinhän minä aika ison tempun. Katosin kuin tuhka tuuleen. Woooow. Okei okei en mä oikeesti näin positiivinen ole. Kunhan vittuilen itselleni. Tällä hetkellä istun lempipaikkani kalliolla. Katselen ohimeneviä autoja, ihmisiä ja koiran kusettajia. Niitä ei ikinä voi olla liikaa. Noh hyvää silmäruokaa söpöt koirat.

Selaan musiikkeja rokki listastani ja löydän sieltä yhden Blind Channelin biisin. Balboa. Laitoin sen soimaan ja kuuntelin ottaessani röökiaskin ja sytkärin taskustani. Sytytin tämän ja kuulen takaani hieman tuttua puhetta. Ei helvetti eli ne löys tänne. No voi vittu just kun olin nauttimassa ihanasta yksinolosta.
"Kukas se siinä polttelee" Sanoo Joonas ja istuu viereeni. "Saanks mäki?" hän jatkaa. "Jos sää osaat käyttäytyä" sanoin hieman virnuillen. "Osaan mä" Hän tokaisee ja annan yhden röökin.
"Mää en tienny et sä poltat" Olli sanoi. "No ethän sä tiedäkkään musta kaikkea." Sanoin samalla ottaen hatsin röökistäni. "Itseasias. Olin raju sua kohtaan mut sähän oot aika hauska tyyppi" Joonas tokaisee heittäen savut ulos suustaan. "No voi kiitos" Sanon.

Hetken päästä muutkin istuutuvat kalliolle ja Olli tulee viereeni. Hän istui ja haistoin vaan ihanan hajun tulleen hänestä. Minä varmaan haisin vaan paskalta röökiltä. Ehkä pitäs pikkuhiljaa alkaa lopettaa senkin käyttö.

~

Täs ois vähän pidempi jakso tälläkertaa. Kuten lupasin. :)
Hauskoja lukuhetkiä!
~readmybookspweasee

eyes on eyes | Olli Matela (finnish version)Where stories live. Discover now