eyes on eyes | Olli Matela (finnish version)

Luku 17 Suudelma.

Yksi vuosi myöhemmin

Y/n POV
Lokakuu 18 päivä maanantai. Loma alkoi.
Istun kahvilan ikkunalaudalla koirani Raanin kanssa. Sain hänet kesäkuussa.
Luin jo kirjan 'Et kävele yksin'  ja aloitin lukemaan uutta kirjaa, nimeltä 'Tämäkin menee ohi'.  Vaikuttaa hyvältä.

Ollia en ole nähnyt sitten syyskuun.
Ikävä on.
En ole nähnyt häntä talonsa ikkunoista, tai talon ulkopuolella. Miksi emme ole ottaneet yhteyttä toisiimme? Se jäi siihen yhteen iltaan, kun juttelimme Joonaksen kanssa kolmistaan.
Puhelimeni on pöydällä ja nään kun siihen napsahtaa tekstari.

Joonas: Moi y/n!
Minä: Mooi.
Joonas: Mitä teet tänään?
Minä: No ei oo mitään erityistä. Kuinka nii?
Joonas: Aattelin vaan että haluisitko tulla tänää treenikselle jätkien kaa? Ollikin tulee.
Minä: Voishan sitä tullakki;)
Joonas: Mahtavaa. Nähään sit klo 17.00 treeniksellä! ***********.
Minä: Juuu mooikka.

No voi nyt vittu y/n.
Sun piti olla tänään yksin ja rauhassa kotona. No onhan ne jätkät ihan kivoja. Kiva se on nähä niitäkin pitkästä aikaa. En itseasias tiiä että tietääkö muut kuin Joonas että minä ja Olli ollaan yhdessä.
Ehkä Olli on jo kertonut? Ehkä?

Käyn lenkillä Raanin kanssa, luen kirjoja, käyn suihkussa. Siinä se päivä meneekin. Kello alkoi jo näyttää viittä ja päätin lähteä. Puen mustat collarit, harmaan hupparin ja otan marimekon laukkuni vielä kirsikaksi kakun päälle.
Otin avaimet pöydältä ja lähdin. Se onkin ihan kävelymatkan päässä. Kerrankin.
17.03 pääsin paikan päälle. Olen avaamassa treeniksen ovea kunnes joku tarttuu takaa olkapäistäni ja kääntää minut ympäri. Niko.
"Niko! Ai vitsi ei olla nähty ikuisuuksiin!" Sanoin iloisena.
"Aah ihana nähä! Muutkin on ikävöinyt sua. Oisin tullu aikasemmin käymään!" Niko sanoi ja avasi minulle oven. Niiasin ja kävelin sisään. Heti näkökulmassani ovat Joonas, Olli ja Aleksi. Lemppari trio. Vitsi vitsi. Katson heitä vaan hymyillen kunnes Joonas ei kestä kiusausta ja tulee halaamaan minua. "Y/n!! Mooii kiva nähä!" Joonas sanoo innoissaan halatessaan minua. Kiva että teen jonkun noin onnelliseksi. "Samooin! Onneks laitoit viestiä!" Vastasin ja irrotin otteeni tästä. Seuraavaksi tuli Aleksi. "Meidän fiksu Allu. Kelaa kohta on sun syndet!" Sanoin innoissani ja halaan tätä. "Jep! Ja noo on suakin ei niin fiksua y/n:ää kiva nähä." Hän sanoo virnuillen. Ihana.
"No hahhah." Sanon ja lyön tätä hellästi tämän rintakehään. Joonas lähti jonnekin ja Aleksi seurasi tätä. "Määki tästä meen niin saatte puhua rauhassa." Niko kävelee takaani.
Nyt on taas vain minä ja Olli. Ihana nähdä tätä pitkästä aikaa. En pysty enää vain tuijottaa tätä, ja menen halaamaan häntä.
"Mulla on ollu niin kova ikävä sua." Sanon halatessani tätä tiukemmin.
"Mullakin sua. Mun oma pikku y/n." Hän sanoo ja silittää minua hiuksista. Rakastan tuota miestä liikaa.
Irrotamme otteemme ja suutelemme. Vihdoin.
"Hei fly birds tulkaas tonne. Siel on kaikki muut." Joonas huikkasi kävellessään sohville.
"Mennäänkö?" Olli kysyi.
"Mennään." Sanoin ja naurahdin.
Olli laittoi kätensä olkapäitteni taakse ja lähdettiin kävelemään.
"Kato perkele y/n!" Tommi sanoi ja nousi ylös halataakseen minua.
"Kiva nähä!" Sanoin ja irrotin otteeni.
"Joksu." Sanoin pidättäen naurua ja menin halaamaan Joelia. Kiva olla taas kaikki koossa.
"Heihei et enää koskaan kutsu mua Joksuks." Joel kuiskasi korvaani ja naurahdimme.
Istahdin Ollin ja Nikon väliin.
"No mitä tehtäs?" Tommi kysyi istuessaan lattialla.
"Sinne sit jouduit?" Kysyin hymyillen.
"Näköjää." Hän sanoi hymyillen takaisin.
"Mut hei eiks teidän pitäny treenaa?" Kysyin.
"Treenaa ehtii myöhemminki." Joonas sanoi vastapäätä.
"Okei no, mites ois joku lautapeli?" Kysyin innokkaana.
"Hyvä idea." Niko sanoi.
"Aliast?" Joel kysyi.
"Käy." Vastasimme kaikki vuorotellen.
Asetuimme tiimeihin. Minä ja Olli, Joonas ja Niko, Tommi, Joel ja Aleksi.
"No, lykkyä tykö." Joel sanoi kääntäessään tiimalasin ja alkoi minun ja Ollin vuoro.
"Okei no mikä on eläin ja roikkuu puussa?" Olli kysyi kiirehtien.
"Yritä edes. Apina." Vastasin.
"Hyvä. No entäs.."
Jaa näin edes päin.

Ilta jatkui normaalisti aliasta pelaten, mutta ehkä taas hieman myöhäiseksi, nimittäin kello oli 22.42. Pari bissee vedettiin, ei sen kummempaa.
Päätettiin kaikki lähtä kotia päin.
"Hei, y/n." Joku tarttui minua kädestä kiinni kun olimme kävelemässä ovista ulos. Joonas
"No?" Kysyin ihmetellen.
"Voitasko me puhua huomenna?" Joonas sanoi. Tottakai?
"Voidaan." Sanoin lyhyesti ja jatkoin matkaa.
"Kävelläänkö yhessä?" Olli sanoi ulkona kun kaikki meni autoihinsa.
"Kävellään vaan." Hymyilin. Jäin vaan miettimään, mitä asiaa Joonaksella on? Eikai se liity siihen mitä tehtiin silloin?
Shit.
"Oliks kiva ilta?" Olli kysyi kun kävelimme hetken.
"J-joo." Sanoin ja Olli taisi huomata kun vähän tärisin.
"Onks sulla kylmä?" Olli kysyi katsoen minua. Yep. Huomas se.
"Vähän." Sanoin.
"Anna mä lämmitän." Hän sanoi ja laittoi kätensä olkapäitteni taa.
"Nyt tuli heti paljon lämpimämpi." Hymyilin.
"Hyvä."

Aloimme lähestyä kotikatua ja Olli irrotti otteensa.
"Me kai sit nähään taas joku päivä?" Olli sanoi hieman, surullisena?
"Hei.. Voinks mä tulla sun luo yöks? Ei olla nähty pitkään aikaan ja-" Ehdin sanoa kunnes Olli keskeytti minut.
"Yhdellä ehdolla." Hän sanoi hymyillen.
"No mitäs herralle sais tälläkertaa olla?" Kysyin myös hymyillen.
"Anna pusu." Hän sanoi ja toteutin tuon toivomuksen. Kävelimme Ollin luo ja homma taas taisi vähän lähteä käsistä.
Olli avasi oven suudellen minua, ja ryntäsimme sisään. Hän tönäsi minut sohvalle ja otti paitansa pois. Siinä sitten alettiin vähän hommaileen ja näin edes päin.

~

Mooi! Sori en oo julkassu mitään koska on olli vähän kiireitä. Kertokaa toki mielipiteenne tästä sarjasta tähän asti!
~readmybookspweasee