eyes on eyes | Olli Matela (finnish version)

Luku 15 Lopeta.

Ollin POV
"Y/N! Y/N! Missä sä oot!" Huusin hädissäni pimeässä sumussa.
"Hahaahahah Ei mitään hätää! Mä oon täällä!" Kuulin y/n:in äänen mutta en nähnyt häntä. "Missä! Y/N!'" Huusin.
"Olli rauhotu!" Kuulin mutta en nähnyt mitään. "Y/n!" Huusin ja sen jälkeen pimeni. "Olli! Olli kukkuu!" Kuulin y/n:in äänen ja avasin silmät. Olen sohvalla? Mitäh. "Näitkö sä painajaista?" Y/n sanoi silittäen hiuksiani. "M-mitäh. Ooks sä kunnossa!" Sanoin ja nousin istumaan.
"Elämäni kunnossa." Hän sanoi ja huokasin. "Hei Olli sä nukahit!" Hän sanoi pienen hiljaisuuden jälkeen.
"Aaaa. Näin siis painajaista. Hirveetä." Sanoin ja katsoin y/n:iä. "Millasta?" Hän kysyi hymyillen. "No me oltiin lähdössä sinne puistoon ja sit joku auto ajo vissiin sun päältä ja huusin jotain en muista enempää." Sanoin hieroen päätäni ja ottaen y/n:in käden hiuksistani. "Mut onneks nyt sä oot siinä." Sanoin ja silitin hänen kättä. Suutelen y/n:iä ja jälleen suutelu muuttuu kiihkeämmäksi.
"Mennääks tonne?" Sanon ja osoitan päätä makkariin päin. Y/n vain nyökkää ja ottaa kädestäni kiinni taluttaen minua makkariin.
Y/n suoraansanoen tönäisee minut sängylle ja hän tulee päälleni. Ja sitä rataa.

"Kukkuu?" Sanon ja silittelen y/n:in poskea. Hän avaa silmänsä suloisesti ja alkaa suoraan hymyillä katsoessaan minua. "Oot söpö." hymyilen ja silitän edelleen y/n:in poskea. "Säki." Hän sanoo somalla aamuäänellään. "Maltatko nousta, vai jäädäänkö tähän vielä?" Kysyn hymyillessäni y/n:ille. Hän mumisee jotain ja laittaa silmät kiinni. Voisin katsella tätä vaikka koko päivän. Suutelen y/n:iä poskelle ja alan itsekin nukkumaan.

Klo 10.27

"VOI VITTU!" Y/n huusi huoneestani ja avasi oven.
"Mitä?" Kysyn hieman hämmästyneenä.
"Kello on 10.27! Mun koulu alko 8.15!"
Y/n sanoo ja juoksee eteiseen. "Hei! Odota nyt." Huusin ja juoksin keittiöstä eteiseen. "Mun pitää mennä! Moikka." Hän sanoi ja suuteli minua. "Nähään vaikka illalla!" Hän jatkoi ja vilkutteli flirttaillen. Ai vitsi kun hän on niin ihana.

"No, mites sinä ja y/n?" Tommi kysyi istuen vieressäni. "Häh?" Vastasin esittäen etten tietäisi mistään mitään.
"Älä yritä, näin teidät." Hän sanoi. Näki? Miten?
"Näit? Missä?" Kysyin ihmeissäni, tällä kertaa oikeasti. "No olin tulossa yks päivä teille, ja kun et tullut avaamaan katoin postilaatikosta ja näin teidät sohvalla halailemassa."  Tommi sanoi pidättäen nauruaan. "Voi elämä." Sanoin ja nousin hakemaan vettä. "Noo ei siinä nyt. Ootte söpö pari." Niko sanoo ja vinkkaa silmäänsä. Voi, vittu.

Y/N POV
"Anteeks! Oon myöhässä.." Sanoin ja tulin luokkaan sisään. "Ei mitään. Istuudu paikallesi vaan. Ei me täällä muuta kun katsotaan dokumenttia." Bilsan opettaja sanoi. "Kiitos." Sanoin hiljaa ja istahdan paikalleni. Mieleni pyöri edelleen Ollissa.
Tunnen kun joku koskettaa olkapäätäni ja katson taakseni. Gabriel. "Hei y/n, mun pitää puhua sulle välkällä." Hän sanoo hiljaa. "O-okei?" Sanon hämmentyneenä, sillä meillähän ei ole kovin hyvät välit. Nyt mietin Gabrielia loppu tunnin. Mitäköhän asiaa hänellä on?

"Noniin ja voitte lähteä! Läksyksi tulee sivu 68-69 teht. 3-7!" Opettaja sanoo.
Lähden kohti ulko-ovia ja istuudun ulkona sijaitsevalle penkille. Gabriel istuu viereeni. "Tiedän, ettei mun pitäs tehä tätä mut.." Hän sanoo ja suutelee minua ottaen poskestani kiinni. Lopetan suutelun kun tajuan mitä olen tekemässä. "Gabriel mitä helvettiä!" Melkeimpä huudan ja nousen seisomaan.
"A-ai mä luulin et säkin oot kiinnostunu musta.." Hän sanoo häpeävällä äänellä.
"Anteeks mutta, mä oon varattu." Sanon ja kävelen hitaasti pois päin Gabrielista.
"Mitä! Kuka se on!" Hän sanoo hieman vihaisella äänensävyllä ja nousee myös seisomaan. "Gabriel! Mitä sä haluat?" Kysyn hieman peloissani edelleen kävellessäni hitaasti taaksepäin.
"Kuka.. se.. on!" Hän miltei huutaa ja kävelee minua päin. "Rauhotu! En oo velvollinen kertomaan sulle mitään!" Huudan ja lähden juoksemaan sisälle.
"Y/n!" Kuulen kun Gabriel huutaa takaani, mutta jättää minut rauhaan.

Nyt istun vessan lattialla kyyneleet silmissä. Miksi hän teki noin?! Nyt mä oon pettäjä, saatika lortto. Ei, ei ei en voi.
Kuulen kun koulun pillit soivat. Onneksi lähden muutaman kuukauden päästä täältä helvettiin. Niin, siis musiikkialalle.
Nousen seisomaan ja katson peiliin. Meikkini ovat aivan levinnyt ja yritän korjailla niitä nopeasti etten myöhästyisi paljoa. Nyt meillä olisi kässää. Lemppari aine. Onneksi minä ja Gabriel olemme eri ryhmissä. Minä olen pehmeässä- ja Gabriel kovassa kässässä. Huh.

*Koulu loppuu*

Pääsen koulusta ja miltei juoksen kotiin ettei minun tarvitsisi nähdä enää Gabrielia. Hän on hirveä ihminen. Tuijotti minua jokaisilla viimeisillä tunneilla. Ahdistavaa.
Pääsen taas kotikadulleni ja päätän sittenkin koputtaa Ollin oveen. Haluan nyt olla hänen kanssaan ja nähdä hänet.
Seisoskelen ovella hetken, mutta kukaan ei tule avaamaan. Päätän lähteä.
Heitän kassini, takkini ja avaimeni vaan jonnekin ja rojahdan sohvalle. Hirveä päivä. Mietin hetken elämää, kunnes joku pilaa sen laittamalla minulle tekstarin. Kaivan puhelimeni jostain ja katson kuka sen laittoi. Olli. Ihanaa.

Olli: Mooi höpönassu. Nähäänkö tänään?
Minä: Se ois kivaa<3 Kävin muuten koputtelemassa sun oveen, mutta et ollut kotona.
Olli: Voi sua, oon treeniksellä. Pääsen kohta niin tuunko suoraan sinne?
Minä: Ainiin. Hups unohdin. Ja joo tuu vaan:)
Olli: Nähdään kohta❤️
Minä: ❤️

Jes. Nyt on Ollin kanssa tapaaminenkin hoidettu. Ja vielä kohta. Mahtavaa. Tällä hetkellä en halua mitään muuta kun nähdä Ollin. Sen verran rankka päivä.
Päätin alkaa lukemaan tylsää kirjaa, että aika menisi nopeammin.
Kohta kuulen jonkun pimpottavan ovikelloa ja suoraan sanoen ryntään ovelle. Avaan oven ja siellä on Ollindeerus. Halaan tätä ja suutelen.
Päästän tämän sisään ja istahdamme sohvalleni. "Oot söpö tänään." Hän aloittaa ja katsoo minua nojaten käteensä. "Ai vaan tänään?!" Sanon muka vihaisesti ja katson muualle. "Hei sinä senkin." Olli sanoo ja alkaa kutittaa minua. "OLLI! Jumalauta tää kostetaan." Sanon nauraen ja alan kutittamaan tätä.

Pian olen hajareisillään Ollin päällä sohvalla. Molemmat ihan hengästyneenä äskeisestä painiottelusta. Nyt kun joku tulisi tuosta ovesta, varmasti luulisi että olisimme tehnyt jotain vähän henkilökohtaisempaa. Ei sentään. Vielä.
Tuijotamme vaan toisiamme. Olli rikkoo hiljaisuuden sillä, että tekee tämän söpön ilmeen. Naurahdan hieman ja lyön tätä hiljaa rintakehään. Samalla hän nousee niin että kaadun hänen jaloilleen. "Moi komea Oltsukka." Sanon leikillä, ja tämä taas alkaa kutittamaan minua. Voi luoja nyt. "Okeiokei! Voitit." Sanoin ja hän lopetti ja suuteli minua. Onko täydellisempää hetkeä? Ei?

~

Mooi! Täs ois aika pitkä jakso taas vaihteeks! Kiitoksena 100 lukijasta!
Pyrin tekemään pidempiä jaksoja! Hyvää loppuiltaa!
~readmybookspweasee

1003 sanaa?!