Another Sun (Blind Channel fanfic)

5. Valheita

Olli

Nukuin koko perjantain, sillä emme pitäneet treenejä. Jossain puolen päivän aikaan nousin hetkeksi syömään. Istuin keittiön pöydän ääressä täydessä hiljaisuudessa mutustamassa leipää, jonka päälle paistoin kananmunaa. Sitten avasin sipsipussin ja menin sen kanssa takaisin sänkyyn. Nukahdin kai jossain kohtaa uudelleen.

Herätessäni lauantaiaamuna haluan vain hakata päätäni seinään. Taas yksi päivä, jona en saanut mitään aikaan. Otan puhelimen ja tarkistan ilmoitukset.

Tommi ja kakarat 👨‍👦‍👦

Niko: Mulla on meille biisidemo

Niko: Tiiän että sovittiin ettei treenejä tänään mut...

Tommi: Tulossa jo ;)

Joel: mä oon kaupassa

Joel: tuun ku pääsen

Joonas: ...

Niko: No mikä ny?

Joonas: luulin että saan nukkua tänään

Joonas: tämä ei jää tähän...

Niko: Joo Porko nyt pelottaa kyllä ihan hulluna

Joonas: sietäis pelottaa

Voi paska. Tosiaanko en viitsinyt eilen edes viestejä tarkistaa? Olisi sittenkin ollut treenit.

Selaan keskustelua eteenpäin. Aleksikin lupaa tulla heti, kun saa syötyä. Sitten ryhmässä on ollut jonkin aikaa hiljaista, kunnes tunnin päästä pojat ovat alkaneet ihmettelemään, missä minä oikein olen:

Joel: Olli missä meet? ei haluta kuunnella tätä ennen ku kaikki on paikalla

Niko: Voin luvata et se on kova, kannattais ilmestyä paikalle ja vähän äkkiä

Vartin päästä edellisistä lähetetyistä viesteistä huomaa, että heitä on alkanut ärsyttää:

Niko: Missä sä nyt oikeesti olet?

Joonas: me halutaan kuunnella tää jo

Paska, paska, PASKA.

Joel: sori oikeesti mut me päätettiin nyt kuunnella tää vaikka et ookaan täällä

Joonas: sorry bro

Loput viestit ovat vain biisin hehkuttamista, joten se taisi olla aika hyvä. Mutta mitä minä nyt teen? Kerronko totuuden; että nukuin enkä jaksanut lukea viestejä, vai keksinkö jonkin tekosyyn? Jos kerron nukkuneeni, he saattavat kyllä huolestua. Siis, eihän kukaan täysin terve ihminen nuku koko päivää edes vilkaisematta puhelintaan välissä. Päätän keksiä jonkin hätävalheen. Joel on jo näköjään huomannut, että olen vihdoin lukenut viestit:

Joel: onks kaikki hyvin? Olli?? et vastannu eilen viesteihin, miks?

Luen viestin yhä useampaan kertaan yrittäen keksiä sopivaa vastausta. Sitten saan kuningasidean.

Minä: Sorisorisorisoriii, tiputin mun puhelimen vessanpönttöön ja piti laittaa se riisiin kuivumaan... Haluun kuulla sen biisin heti!!

Joel: jätkä mitä vittua, miten? ja eiks sen pitäs olla joku pari päivää siellä riisissä

Tommi: Samaa mietin, onks sun puhelin fine?

Miksi niiden pitää olla noin hiton pilkunviilaajia?

Minä: No joo, mut en kestäny olla ilman mun puhelinta joten aattelin vaan avata sen jo

Minä: Ku kelasin vaan et jos se nyt hajoo tän takii et avaan tän jo nii ostan sit uuden

Joel: sullahan ois menny kuvat ja kaikki siinä

Minä: Ei ois ku mulla on kaikki kuvat tallennettuna Google Kuviin ja otin muistikortinki irti ennen ku laitoin sinne riisiin, siellä on kaikki sovellukset jne nii suurin osa tiedostoista ois kyllä säilyny

Joonas: fiksua Matela

Joel: aa Porkoki heräs

Minä: Mun pitää mennä nyt laittaa ruokaa mut saanko jooko kuulla sen biisin?

Joel: NIKOOO Olli haluu kuulla sen biisin tuu kattoo viestit

Hetken päästä Niko lähettää ryhmäämme äänitiedoston.

Ei minun oikeasti mitään ruokaa pitänyt mennä laittamaan. En ole syönyt vielä edes aamiaista, vaikka kello tulee puoli kaksitoista. Valehtelin pojille kahdesti näin lyhyen ajan sisällä. Ei hyvä.

Heitän takin päälleni, laitan nappikulokkeet korviin ja astun rappukäytävään. Kuuntelen Nikon biisidemon ehkä noin viidesti kävellessäni kohti terveysasemaa. Sairaan hyvä.

A/N: En yleensä näitä author noteja sen suuremmin harrasta, mutta nyt tuntuu vähän väärältä julkasta tätä ilman. Ensinnäkin oon tosi pahoillani, että uuden luvun julkasemisessa on kestänyt näin kauan, tässä on ollu kaikenlaista (joo, tiiän, niinhän ne aina sanoo... Mutta kuitenkin). Nyt kuitenkin vaivauduin vihdoin avaamaan koneen ja jatkamaan kirjoittamista. Tiedostan myös, että tää luku ei ollut kovin hyvä; aika lailla pelkkää viestittelyä, eli ei kovin laadukasta. Kai tällasiakin lukuja pitää kuitenkin välillä olla. Tylsempiä siis. Mutta lupaan, että seuraavassa luvussa ei oo tätä viestittelyä ainakaan näin paljoa. :D Tosiaan, voteja ja erityisesti kommentteja arvostan ihan mielettömästi, mutta pelkästään sekin, että joku lukee tätä tarinaa on ihan huikeeta, love you all.

<3: blxndchannel