Another Sun (Blind Channel fanfic)

8. Totuus

TW: Luku sisältää lyhyitä mainintoja itsetuhoisuudesta, itsemurhasta ja häiriintyneestä syömisestä.

Joel

Onneksi Olli asuu lähellä. Kahdentoista minuutin päästä Joonaksen soitosta olen jo tämän ovella. En tosin ole siellä yksin.

"Et sitten noudattanu mun kehotusta", totean nähdessäni Joonaksen.

"Et noudattanu sitä itekään."

"Ootko jo soittanu ovikelloa?" kysyn, ja soitan sitä joka tapauksessa.

"Kyllä mä soitin. Ei se avaa."

"Ootko varma, että se tuli kotiin?"

"No miten helvetissä mä voisin olla varma, Joel?" Joonas tiuskaisee.

"Anteeks. Mä vaan..."

"Joo, Joel. Mäkin oon huolissani."

Olemme hetken hiljaa, ja sitten:

"Mä soitan sille", Joonas tokaisee.

Yllätyksekseni Olli vastaa. Hänen äänestään kuulee, että tämä on itkenyt.

"Lopeta toi vainoominen! Mä tarviin omaa tilaa, lähe menee."

"Et sä vois nyt vaan päästää meitä sisälle?" Joonas pyytää.

"Teitä? Ketä teitä?" Olli kysyy vihaisena. "Hetikö sä menit juoruumaan mun mt-ongelmista jätkille? Joonas mitä vittua, luulin että sulla ois ollu vähän enemmän järkee päässä..."

"Täällä on minä ja Joel. Päästä nyt vaan meiät sisälle, niin jutellaan. Muut ei tiiä mitään", Joonas selittää rauhallisesti.

"No ihan sama. Tulkaa sitte", Olli vastaa voipuneena.

"Kiitos", Joonas sanoo, mutta Olli on jo katkaissut puhelun.

Pian oven takaa kuuluu ääniä ja lukko aukeaa naksahtaen. Joonas kapsahtaa Ollin kaulaan heti tämän astuttua näkyviin. Olli vain seisoo kuin mikäkin kivapatsas, kunnes havahtuu kuullessaan rappukäytävästä ääntä. Tämä ei varmaankaan halua kenen tahansa näkevän itseään tuossa mielentilassa.

Menemme sisään Ollin asuntoon, ja järkytyn hieman sen sotkuisuudesta, mutta en tietenkään sano mitään. Tiedän harvinaisen hyvin, millaista on olla yksinkertaisesti täysin väsynyt kaikkeen. Ei silloin ole ensimmäisenä mielessä kämpän siivoaminen. Olen kuitenkin iloinen, kun en näe esimerkiksi alkoholitölkkejä tai -pulloja missään. Pisteet Ollille.

Olli lysähtää sohvalle.

"Mä tiiän kyllä, miks te ootte täällä. Te haluutte vastauksia. Te väitätte olevanne täällä tukemassa mua, mutta jos se ois totta, ette ois tullu väkisin, kun mä sanoin, et haluun olla yksin."

"Toi ei oo totta, me... Tai siis totta kai me halutaan vastauksia, mut ennen kaikkea me oltiin huolissaan susta. Siitä kertoo jo seki, että vaikka mä sanoin Joonakselle puhelimessa, että sä varmaan haluut olla nyt hetken yksin, me molemmat lähettiin silti tulemaan tänne."

"Mitä te tarkalleen ottaen pelkäsitte? Että mä viiltelen täälllä, tai että suunnittelen itsemurhaa? Hyppään parvekkeelta alas?" Olli tuhahtaa.

"Ei me sitä tarkotettu. Aateltiin vaan, että ehkä tarttisit juttukaveria. Et vaan ite tiiä sitä vielä", sanon ja hymyilen surumielisesti.

"En tarvii. Mutta kun te nyt kerran tänne asti vaivauduitte niin kovin huolestuneet perseenne raahaamaan", Olli sanoi ivallisesti, "kai mä voin sen saman tien kertoakin. Aloin ahdistua sosiaalisista tilanteista, kun fanit alko tulla kyselee kuvia ja nimmareita. Siitä tää kaikki lähti. Syön liian vähän, ulkoilen liian vähän, elän liian vähän. Ei huvita tehä enää mitään."

Tämän kaiken Olli kertoo ilmekään värähtämättä, tuijottaen seinään lasittunein silmin.

"Olli..." Joonas aloittaa.

"Miks ihmeessä sä et oo puhunu meille aiemmin?" kysyn.

Kyllä minä oikeasti tiedän. Ei se ole niin helppoa ja jos totta puhutaan, olisin varmaan itsekin Ollin asemassa pysynyt hiljaa. Sellaista se vain on.

Olli kohauttaa harteitaan.

"Mun puhelin ei oikeesti tippunu vessanpönttöön. Nukuin koko päivän."

"Ja siellä terassilla sillon..." Joonas tajuaa.

"Niin. Mä en ihan oikeesti käyny runkkaamassa."

"Mä oon pahoillani, olin tyhmä", Joonas ähkäisee ja painaa päänsä käsiinsä.

"Hei, noi on menneitä juttuja jo", sanon väliin. "Olli... Tuntuuko susta... Haluisitko puhua tästä muille?"

"En mä tiiä. En vielä. Ehkä jossain kohtaa."

Nyökkään vastaukseksi. Halaan Ollia lujasti.

"Kai sä tajuat, että sä oot meille ihan vitun tärkee? Me tarvitaan sua ja sä tarviit meitä. Me autetaan sua, ollaan aina sun tukena", sanon hiljaa.

"Ihan sama mikä vuorokaudenaika, mulle saa aina soittaa", Joonas sanoo.