Joleksi | Blind Channel fanfic

Luku 17

Täs tulee nyt pieni skippi eli öö aikaa on menny joku kuukaus suunnillee

Joelin POV:

Istun treeniksellä, Aleksi kainalossani. Lähes kaikki tietävät jo minusta ja Aleksista sen verran, että olemme ihastuneet toisiimme. Haluaisin kuitenkin pyytää tuota maailman komeinta ja suloisinta olentoa poikaystäväkseni. En tiedä miten tekisin sen järkevästi... ja tottakai romanttisesti.

Silitän toisella kädelläni Aleksin pörröisiä hiuksia, tuon katsoessa puhelintaan. Kaivan vapaalla kädelläni puhelimen farkkujeni takataskusta, ja etsin Joonaksen numeron. Meinasin pyytää häneltä apua siihen, kuinka pyytäisin Aleksia poikaystäväkseni, sillä hän varmastikin osaisi auttaa. Tai en tiedä, ehkä pitäisi pyytää apua vaikka Miralta. Hän on läheisin serkkuni, olemme olleet hyviä ystäviä jo pitkään.

"Joonas mä tarviin sun apua, niiku nyt heti" kirjoitan Joonakselle. Hän tulee heti paikalle, ja lukee viestini. "Missä? Kellohan on jo vaikka mitä" hän kirjoittaa. "Kello on vasta melkein kymmenen. Anyway, miten mä pyydän Alee mun poikaystäväks?" laitan, ja vilkaisen vieressäni istuvaa Aleksia. "Joel hei, kyllä sä tän osaat. Pyydät vaa, Aleksi suostuu 100% varmuudella. Tee se" Joonas kirjoittaa. Suljen puhelimeni.

"Pitäiskö meidän mennä jo meille?" Kysyn, samalla tunkien puhelintani takaisin takataskuuni. "Juu" Aleksi vastaa, ja nousee ylös. Taidamme olla ainoat täällä treeniksellä, joten meidän täytyisi sammuttaa kaikki valot.

...

"Ale tuu tänne!" Huudahdan olohuoneesta. Aleksi oli mennyt makuuhuoneeseeni. En ole varma mitä hän siellä tekee. "Mua väsyttää" saan vastaukseksi. Kävelen makuuhuoneen ovelle, ja jään tuijottamaan Aleksia joka selaa puhelintaan. Hän näyttää hyvältä.

"Tulisit nyt" pyydän. Hän siirtää katseensa minuun, ja hymyilee. "No okei, sun mieliks" hän sanoo, ja kävelee ohitseni kohti sohvaa. Seuraan häntä.

...

Katsoimme jonkun kauhuelokuvan, josta Aleksi ei selvästikkään pitänyt. Hän on nukahtamaisillaan, niinkuin minäkin. Olohuonetta valaisee pari kynttilää, jotka olin aijemmin illalla laittanut tänne. Nuo kynttilät saavat tänne kivan tunnelman. Olisikohan nyt sopiva aika tehdä se...? Nimittäin pyytää tuota suloista miestä, Aleksia poikaystäväkseni. Ainakin nuo kynttilät tekisivät siitä hieman romanttisempaa, luulisin.

"Aleksi" kuiskaan hänen korvaansa. "Mmm" hän mumisee, ja siirtää katseensa minuun. "Mulla ois yks juttu" sanon. Aleksi jää odottamaan, että saan sanottua asiani. Hän katsoo minua kysyvänä. Tuo katse saa minun sisälläni tapahtumaan jotakin, jota en osaa sanoin kuvailla.

Tuijotamme toisiamme hiljaa. Tämä hiljaisuus ei kuitenkaan ole sellainen kiusallinen. "Haluaisitko sä alkaa seurustelee?" Kysyn lopultakin. Odotan jännittyneenä Aleksin vastausta. En osaa yhtään lukea hänen kasvojaan täällä pimeydessä. Tai no, eihän täällä ihan täysin pimeää ole.

"Tottakai haluan" hän vastaa hymyillen, ja painaa huulensa omilleni. Lähes huokaisen helpotuksesta. Keskityn juuri nyt vain Aleksin pehmeisiin huuliin. Ne ovat täydelliset, juuri sopivat omilleni.

Suudelman päätyttyä, kasvoilleni nousee hymy. Voin kutsua nyt Aleksia poikaystäväkseni. Tuijotan hänen sinisiä silmiään. Ne ovat niin lumoavat. Miten joku voi omistaa noin ihanat silmät?

"Mennään nukkumaan" kuiskaan. Aleksi nyökkää, ja nousee ylös. Seuraan häntä makuuhuoneeseen, ja käyn makaamaan hänen viereen. Olen liian väsynyt vaihtamaan nyt vaatteitani. Näköjään Aleksikin on, sillä hän kömpii suoraan peiton alle.

"Hyvää yötä" hän sanoo. "Öitä" vastaan. Pian tunnen hänen lämpimän kehonsa vasten omaani.

———

Joo pahoittelut, ei oo tullu hetkeen uusia lukuja. En oo vaa yksinkertasesti saanu aikaseks kirjottaa xd