Joleksi | Blind Channel fanfic

Luku 3

Aleksin POV:

"Mitä kello on?" Joel kysyy, samalla etsien puhelintaan. "Kuus, miten niin?" Kysyn. Hän jatkaa puhelimensa etsintää, joten katselen itsekin ympärilleni, jos näkisin hänen puhelintaan.

"Monelta meijän pitikään mennä sinne karting paikkaan?" Hän kysyy. Minulla ei kyllä ole mitään hajua, kai Joonas ilmoittaa sitten kun täytyy lähteä. Hän tietää aina aikataulumme, jopa sen milloin on oikea hetki juoda. "En tiiä, Porko ilmottaa varmaan sit" vastaan jonkun ajan kuluttua. Hän nyökkää.

...

"Voitto!" Tommi karjuu onnessaan, ja heiluttaa kultaista pokaalia kädessään. "Onnittelut" Joel naurahtaa, ja taputtaa Tommia selkään. Itse olin viimeisten joukossa tässä karting jutussa, mutta mitäs se haittaa? Tärkeintä on, että meillä oli hauskaa.

"Lähetääks bisselle?" Joonas ehdottaa. "Ei kiitos" kieltäydyn, sillä join eilen jo liikaa. "Joo emmäkää taida tulla" Joel sanoo. Katson Joelia, joka jo valmiiksi katsoo minua pienesti hymyillen. Hymyilen hänelle varovasti takaisin. "No lähetää me muut sitte" Porko sanoo. Poistumme yhtä matkaa, mutta lähdemme eri suuntiin.

Istun pelkääjänpaikalle Joelin autoon. Hän istuu taas rattiin, ja käynnistää autonsa. Katselen ulos maisemia. Haluan saada nämä tunteet ulos sisältäni, mutta en haluaisi pilata minun ja Joelin kaverisuhdetta. Minun on pakko saada kertoa tästä ihastuksesta jollekin, mutta kelle?

"Mitäs mietit?" Havahdun Joelin kysymykseen. "M-mitä?" Kysyn, vaikka oikeasti kuulin hänen kysymyksen. Siirrän katseeni Joeliin. "Että mitä mietit? Oot ihan omissa maailmoissas" Joel naurahtaa. Siirrän katseeni Joelista takaisin autotiehen.

"No en mitään ihmeellistä" vastaan jonkun hetken kuluttua. Minun on vaikea puhua Joelille, tuntuu kuin kaikki sanat vain juuttuisivat suuhuni. Pelkään kai, että vahingossa lipsautan että pidän hänestä, tai että nolaisin itseni. Huomaan sivusilmällä kuinka hän nyökkää.

Joel kaartaa autonsa hotellin parkkipaikoille. Käännän katseeni Joeliin. Hän katsoo minua hetken aikaa silmiini, kunnes havahdumme molemmat todelliseen maailmaan. Hänen silmänsä ovat vain niin lumoavat.

...

Joelin POV:

"Pitäiskö meijän kattoo vaikka joku elokuva?" Ehdotan, sillä emme ole keksineet vielä mitään järkevää tekemistä. Toisaalta, olisimme voineet vaikka vahtia muita, mutta eiköhän he pärjää. Vaikka Tommi taas varmaan juo itsensä umpikänniin, Olli sammuu samantien ja Joonas ja Niko varmaan päätyvät panemaan. No ei ehkä ihan, vaikka aika vahvaa heidän välillään oleva bromance näyttää olevan. Mutta onhan siellä myös kaikki crewin jäsenet, mutta hekin varmaan juovat itsensä känniin.

"Katotaan vaa, jos saan päättää elokuvan" Aleksi sanoo, ja virnistää loppua kohden. Tiedän että hän tulee valitsemaan jonkun kauhuelokuvan linnuista, ihan vain kiusatakseen minua. Mutta miten voisin sanoa ei tuolle katseelle?

"Saat päättää" naurahdan. Hän hymyilee salaperäisesti, ja kaivaa sitten läppärinsä jostain hotellihuoneen pienen eteisen syövereistä. Katselen, kuinka hän keskittyneenä avaa läppäristään netflixin, ja selailee elokuvia. "Katotaan tää" hän sanoo lopulta. Veikkaukseni meni puoliksi oikein, sillä elokuva on kauhuelokuva. Mutta voisihan siinä olla lintujakin?

"Kauhuelokuva?" Kysyn huvittuneena. "Jep, eiks ne ollu niitä sun lemppareita?" Aleksi kysyy virnistäen. Hän tietää, että inhoan niitä. "Todellakin" vastaan sarkastisesti. Hän laittaa elokuvan pyörimään, ja käy sitten makaamaan vierelleni sängylle.

...

"Aleksi" Toistan hänen nimeään pari kertaa. Hän ei vastaa, todennäköisesti nukahtanut. Hän nojaa päällänsä olkapäähäni, joka aiheuttaa minulle jonkinlaista mielihyvää. En halua liikkua tästä, ettei hän heräisi. En kyllä muutenkaan haluaisi, sillä onhan hän nyt aivan älyttömän suloinen tuossa.

Kurotun varovasti läppäriin, ja nostan sen sitten syliini. Sammutan elokuvan, jonka jälkeen suljen läppärin. Asetan läppärin yöpöydälle. Katsahdan Aleksia, joka tuhisee niin suloisesti. Ujutan toisen käteni hänen hiuksiinsa, jotka tuntuvat niin pehmeiltä. Silitän niitä hetken, kunnes alan itsekin olemaan väsynyt.

En tiedä onko tämä jotenkin outoa, että silittelen Aleksin hiuksia, joka nojaa minuun. Näytämme varmaan joltain pariskunnalta. Vaikka sitä minä ehkä toivoisinkin. Vaikka kaikki ovat todella läheisiä bändimme kesken, tämä tuntuu silti oudolta. En tunne mitään tämmöistä ketään muuta, kuin Aleksia kohtaan.

____

Sanoja: 574