5. Ajelu

266 22 2
                                    

Nikon pov:
Heräsin samasta asennosta johon olin nukahtanut, Joonaksen vierestä. Makasimme lusikassa. Huomasin Joonaksenkin jo heränneen. "Meehän suihkuun" sanoin Joonakselle ja silitin tuon kättä.
"Kui nii" tuo nauroi. "Tekis hyvää, eipä pahalla" vihjasin. "Jaaha, no päästäppä mut sitte pois" tuo vielä nauroi. "Hmmm" mietin hetken. "No joo, ehkä mä päästän" sanoin ja annoin tuon mennä. Menin itse tekemään aamupalaa.

Joonaksen pov:
Ihme ettei minua ahdistanut esimerkiksi tuo Nikon kanssa nukkuminen. Luulisi että Noran jälkeen kaikki kosketus olisi ahdistavaa. Tosin, Nikoon luotan enemmän kuin keneenkään. Olen vain onnellinen ettei hän ole ahdistava. Menin suihkuun katsaisematta peiliin. En halua nähdä kuka sieltä katsoisi takaisin. Laitoin suihkun päälle, ja tunsin kädessäni kauhean kirvelyn. "Ai saatana!" Älähdin, ja toivoin ettei Niko kuullut. Ainakaan hän ei sanonut mitään. Yritin olla laittamatta saippuaa haavoihin, sillä se jos joku sattuisi.

(Timeskip 2vko)
Voin jo paljon paremmin. Niko on auttanut ihan mielettömän paljon. Olen alkanut tuntea ihmeellisiä tunteita hänen seurassaan. Perhosia vatsassa. Ehkä olen vähän ihastunut? No, en tiiä. Niko on kuitenki hetero nii tommoset voi samantien lopettaa.

Spruce is on fire🔥
Aleksi: Hei toka vikasta biisistä puuttuu yks kitara, kaks Nikoa ja yhet taustat. Ehtiskö tänää?
Minä(Joonas): Joo mä ehin ainaki, siitä "without light" biisistä?
Aleksi: Joo just siitä!!🙏🏻
Niko❤️: Joo tuun, monen aikaa? Matela tuuks?
Aleksi: No iha millo vaa, oon täälä jo Xd
Minä(Joonas): Työmyyräääää
Niko❤️: 😂😂
Niko❤️: Miten en yllättyny
Matelan poika: Joo lähin
Minä(Joonas): Nopeeta toimintaa, nähää kohta

Laitoin puhelimen pois ja lähdin laittamaan ulkovaatteita. Hyppäsin autoon, ja lähdin kohti studiota. Kuuntelin matkalla musiikkia. Oli yllättävän hyvä olo. Paras pitkään aikaan. Saavuin studion pihaan, ja näin Nikon kävelevän sinne myös. Hän asuu paljon lähempänä studiota kuin minä. Hyppäsin ulos ja otin Nikon kiinni. Tuo oli nimittäin jo saavuttamassa ovea. "Venaa!" Huusin ja juoksin tuon kiinni. "Sähän oot reippaalla tuulella" Niko naurahti. "Jep" sanoin ylpeänä. "Avaa nyt se ovi on kylmä" jatkoin. "Selevä"

Aleksin pov:
Nyt oli vihdoin albumi valmis. Tai no, hienosäädän sitä vielä vähän. "Noni onks se siinä?" Olli kysyi toiveikkaana. "Nosiiss.. pakko säätää vielä vähäse kuutta ekaa" sanoin ja käänsin katseeni koneeseen.
"Siis mitä?" Porko repesi nauruun. "Sä se jaksat" Nikokin repesi. "Hei sen pitää olla täydellinen! Tällä me näytetään, että me ollaan Blind channel" puolustauduin. "Joo säädä ihan niin paljon ku jaksat, mutta sun pitää muistaa levätä" Niko huomautti. "Joojoo" sanoin. "Hyvä, moikka" Olli sanoi ja lähti. "Moido" Huikkasin takaisin.
"Pärjäätkö jos mekin mennään?" Niko kysyi.
"Tottakai" naurahdin. "Okei hyvä, moimoi Allu" Joonas kiusoitteli ja pörrötti hiuksiani. "No heippa" hymyilin.

Nikon pov:
Menimme Joonaksen kanssa ulos. "Tuu mun luo jooko?" Suostuttelin Joonasta. "Nosiis..." hän empi.
"Tuu nyt vaan" sanoin ja otin tuon kädestä kiinni.
"No okei tuun sitte" hän myöntyi. Lähdimme tuon autolle. "Mä haluun ajaa" vaadin vielä. "Et oo tosissas" Porko nauroi. "Pliis" anelin. "Senku ajat" hän jatkoi nauramista ja ojensi avaimensa. Minulla ei ole omaa autoa, mutta tykkään ajaa. "Mä haluun sit selvitä hengissä" Joonas huomautti laittaessaan turvavyötä. "Joojoo kyllä mä osaan" sanoin ja käynnistin auton. Lähdin ajelemaan kohti kotiani. Sinne ei ole matkaa kuin kaksi ja puoli kilometriä, joten päätin että menemmekin ajelemaan. "Hei se risteyshän meni jo?" Joonas ihmetteli kun en kääntyntkään kerrostalon pihaan. "Käydään ajelee, pitää käydä kaupaski" sanoin. "Aivan" tuo huokaisi.
"Heiiii, laita musaa ja nauti pimeestä talvesta" nauroin. "Mikäs siinä sitte" hän vastasi ja otti puhelimensa. "Täs loppuu akku, anna sun" Joonas sanoi. "Tossa" sanoin ja ojensin puhelimeni.
"Koodi on 9495" muistutin häntä, vaikka tuo tiesi sen kyllä. "Jes tack" Porko sanoi, ja pian autossa jo soikin musiikki, ja jonossa oli useampi biisi. Oli ihanan tunnelmallista. Lauloimme kovaa, ja molemmilla meistä oli hauskaa. Tunsin perhosia vatsassani. Se oli hieman outoa, sillä Joonas on paras ystäväni.

———
604 sanaa <3

Multa sulle &lt;3 JikoWhere stories live. Discover now