18. Kylmästä lämpimäksi

200 13 2
                                    

(Timeskip joulun yli vuoteen 2022)
Joonaksen pov:
Ei oo tapahtunu mitään. Oikeesti, mitään. Ollaan eletty ihan tavallista elämää ja se alkaa pikkuhiljaa jo vähän kyllästyttää. Tottakai Nikon kanssa arki on ihanaa, mutta you know kaipaan vaihtelua!

(Timeskip 30min)
"Joonas et viittis" Niko huokaisee kun jään kastelemaan kukkia vaikka pitäisi jo lähteä treenikselle. "Näistäki pitää huolehtia!" Huikkaan olkani ylitse. "Kohta valmista" lisään. "Helvetin viherpiiperö" Niko sanoo ja hymähtää loppuun. "No ainaki tää viherpiiperö saa pidettyä jotaki elollista elossa" "Enkö mä sit saa?" Niko katsoo minua huvittuneena. "No sä oot tavallaan niinku puolikuollu, nii.." selitän keksimättä jatkoa. "Joo ehkä tää keskustelu oli tässä" Niko naurahti ja kävi antamassa pusun poskelleni. Sitten tuo lähti eteiseen. Menin pian itsekin, ja lähdimme studiolle.

Olimme tehneet töitä studiolla jo pitkään. Varmaan kuusi tuntia. Mikään ei vain oikein sujunut, kenelläkään.  Kaikki oli vähän allapäin, enkä tiedä miksi. "Kuningas idea" Joel sanoi ja nosti katseensa puhelimesta. "No mitäs tällä kertaa" Tommi huokaisi heittäen oman puhelimensa sohvalle. "Ettei ois kuningatar idea" Olli yritti olla hauska. "Haha lähetään baariin" Joel sanoi. Pian kaikki olivat vastanneet myöntävästi, mutta minä ja Aleksi vain katsoimme toisiamme. "Noh" Olli sanoi. "Tulee niin helvetin huono olo" Aleksi sanoi. "Ei oo pakko juua paljoo" Niko sanoi. "Väsyttää" minä tokaisin. "Se piristäis" Joel sanoi. Pian nuo neljä olivat saaneet minut ja Aleksin suostumaan, ja lähdimme koteihimme. Kello oli kuitenkin vasta puoli seitsemän, joten päätimme nähdä erään baarin edessä kello 21.30.

Nikon pov:
Saavuimme Joonaksen kanssa kotiin. Tuo otti ulkovaatteensa, ja istahti sohvalle huokaisten. "Ei sun muru oo pakko lähtee" sanoin ja menin pian tuon viereen. "Eiku kyllä mä haluan, en vaan haluu sekoilla" Joonas sanoi ja katsoi käsiinsä. "Mä aina juon ihan liikaa ja sitte musta tulee pelle" tuo jatkoi.
"Rakas et sä ole pelle. Eikä sun tarvii juoda paljoo" sanoin ja laitoin käteni tuon käsien päälle. "Noku ei se juominen pysy hanskassa kuitenkaan" Joonas sanoi kääntäen katseensa pois. Tiesin että tuon poskille valui kyyneliä. Käänsin tämän pään hellävaraisesti takaisin kohti itseäni, ja pyyhin kyyneleet tuon blondin kasvoilta. "Joonas ei hätää, mä voin auttaa sua että se juominen ei lähde lapasesta" sanoin ja Joonas tarrasi kädestäni kiinni. "Lupaatko?" Tuo kysyi. "Lupaan" halasimme.

Joonaksen pov:
"Noni ootko valmis" Niko huuteli eteisestä minun laittaessa hiuksiani kylppärissä. "Juu" huusin ja menin tuon luo eteiseen. Niko nojautui sivuttain seinään, ja katsoi minua. Oikeastaan intensiivisesti tuijotti. "Mitä tölläät" kysyin kuin viisivuotias, ja laitoin kädet ristiin. "Sua, herra blondikuumis" Niko vastasi ja katsoi kerran ylös-alas. "Oot täydellinen" hän lisäsi. "Niin ja tuosta löytyykin peili, vilkase sinne" sanoin ja osoitin eteisen peiliä. "Oot rakas" Niko sanoi ja kävi painamassa hellän suukon huulilleni, ja lähti sitten jo ulos.

Kävelimme baariin jonne olimme menossa parille bissel-... ryyppäämään. Kävelimme Nikon kanssa käsikädessä pakkasessa. Minulla oli kylmä. Käsi joka ei ollut vasten Nikon omaa, paleli taskussa. Oikea käsi mistä Niko piti kiinni, oli lämmin. Niko oli lämmin. Hänellä ei ollut kylmä. Painauduin kävellessämme Nikoon kiinni, ja rutistin sivuttain.
"Rakastan sua" mumisin takkia vasten. Niko suukotti pipolla peitettyä päätäni. "Mäkin sua, ihan hirmu paljon" tuo sanoi ja laittoi vasemman kätensä minun vasempaan taskuuni, niin että tuon käsivarsi kiersi kroppaani. No nyt oli lämmin.

————-
515 sanaa!
Anteeks etten oo kirjottanu!😫 Ei oo ollu motii mut tää kirja silti jatkuu normaalisti.
Ens luvussa saatte sitte ryyppyreissulta materiaalia

You've reached the end of published parts.

⏰ Last updated: Jan 28, 2022 ⏰

Add this story to your Library to get notified about new parts!

Multa sulle <3 JikoWhere stories live. Discover now