Multa sulle <3 Jiko

3. Nora

Nikon pov:
"Joonas ei se haittaa" naurahdin silittäen tuon pörröpään selkää. "Ootko varma?" Tuo kysyi pyyhkien muutamaa kyyneltä. "Oon varma, eihän mitään tapahtunu?" Hymyilin. Niin Joonaskin.

Jatkoimme kävelyämme, teimme hieman pidemmän lenkin kuin oli tarkoitus. Kävimme samalla kaupassa, sillä jääkaappini ammotti tyhjillään. Viimein kun pääsimme takaisin luokseni ja saimme ostokset kaappiin, tajusimme vilkaista kelloa. "Ei saatana kello on kymmentä vaille!" Joonas hihkaisi. "Voihan saatana!" Ärähdin, ja lähdin vaihtamaan vaatteitani. Minun olisi vielä pitänyt hakea tuvasta pyykit, laittaa astiat ja putsata Rommin vessalaatikko. Noh, jäävät illan hommiksi.

(Timeskip studiolle)
Tommin pov:
"Sori et tullaan vähä myöhäs, ei tajuttu kattoo kelloa" Porko sanoi astuessaan keittiöön jossa me kaikki muut (lukuun ottamatta Nikoa) olimme. "Juu ei mitää, Matelaki tuli vasta äske" Joel naurahti pitäen katseensa puhelimessaan. "Eiköhä lähetä äänittää, ollaan jälessä meijän albumin kans" Aleksi sanoi hermostuneena. "Ale kyl me ehitään" Olli sanoi asettaen kätensä tuon hartioille. "Joo, mut en halua että tulee kiire ja-" Aleksi aloitti mutta Olli keskeytti tämän halilla. "Nonii täs tulee yksinäinen olo" Niko sanoi ja lähti kohti äänityshuonetta. "Ootte söpöjä, moido" myönsin ja lähdin Nikon perään.
"Rakastavaiset" Kuului vielä jonkun suusta. En ymmärrä, noilla kahdella on pakko olla jotakin.

Joelin pov:
Saatiin mun kohdat äänitettyä albumin viimeisestä biisistä. Tästä tulee kyllä hyvä. "Hei tää ei oikeesti ikinä valmistu jos sä et Tommi anna ees äänittää" Porko nauroi. "Nokun ei tästä tuu mitään" Tommi huikkasi rumpujen takaa. "Tulee tulee, luota vähän ja soita" Aleksi rohkaisi. Niin tuo nallekarhu taputti neljä tahtia kapuloilla, ja alkoi soittaa. Tommi on kyllä hyvä työssään. "Mitä sä oikei selitit, sehä meni just niiku pitiki!" Sanoin ja korkkasin energiajuoman kun Tommi oli soittanut.

(Timeskip 1kk)
Ollin pov:
Kaikki luulee että mulla ja Alella on joitain. Ollaan puhuttu sen kans monesti, kumpikaan ei haluu mitään. Ollaan tällä kertaa huolissaan Joonaksesta. Se kerto pari viikkoa sitten, että sillä on mimmi. Sen jälkeen koko jätkää ei oo hirveesti näkyny, ja jos on nii se on ollu tosi outo. Poissaoleva, varovainen jne. Ja tää nyt on pientä, mut se ei enää suostu tulee meijän kaa saunaan, tai mitenkään muuten olemaan vähissä vaatteissa. Sillä on aina iso huppari, ja löysät housut. Mitä se piilottelee? Niko tuntuu olevan eniten huolissaan. Onhan niillä kunnon bromance juttua aina ollu, niin varmaan vähän erilaiset välit.

Joonaksen pov:
"Älä saatana jaksa" Huusin itkien tyttöystävälleni Noralle. "Mitä mä nyt taas oon tehny?! Sinä se oot joka ei koskaan jousta, juokset vaan muitten perässä!" Hän huusi takaisin. "Kenen perässä mä nyt oon juossu, tarkotatko Nikoo?" Kysyin keräten itseäni. "Just sitä! Teillä on jotain!" Nora huusi.
"Nokun ei ole" Vakuutin. "Sä saatanan ruma ja läski paska, painu helvettiin täältä!" Nora kiihtyi, ja heitti minut ulos luotaan. Tätä on jatkunut kauan. Hän haukkuu minua ja tuntuu että haluaa vain hyväksikäyttää. Ainut tilanne jolloin hän ei ole minulle vihainen ja huuda, on ollut petipuuhissa. Nora sanoi, että jos jättäisin tämän, tai kertoisin jätkille tai ylipäätään kenellekään, tuo tekisi Nikolle jotain. Sitä riskiä en olisi voinut ottaa!

Onneksi tämä helvetti on nyt ohi, eikä tarviste nähdä tuota naista enää koskaan. Hänen takiaan inhoan itseäni ja ulkonäköäni, sekä viiltelen.
(Timeskip 1vko)
Nikon pov:
Joonas on pitkästä aikaa studiolla. Ihan yhtä poissaolevana ja surullisena. "Tuu käymää tuola olkkarissa" huikkasin hänelle muiden tehdessä jotakin somejuttua. "Joonas kerro mulle, jooko? Mä tiedän ettei kaikki oo hyvin" Sanoin ja otin tuon ranteesta kiinni. "AI!" Tuo älähti ja vetäisi kätensä pois. Jäin tuijottamaan tätä, ja tajusin jotain. Joonaskin huomasi minun tajunneen, ja yritti häipyä tilanteesta. Jouduin nappaamaan tuosta ranteesta uudelleen ja kuulemaan saman kärsimyksen huudon. "Anteeks Joonas" sanoin ja vedin tuon hihan ylös. Ja kyllä, Porko yritti karata tilanteesta. En voinut päästää tuota. Raotin hihaa, ja näin verisiä tulehtuneita haavoja. Ne vuosivat edelleen, ja joissain oli laastareita. Huppari oli sisältä aivan verinen ja Joonaksen käsi oli sininen. Tuo rojahti lattialle, ja purskahti itkuun. Laskeuduin tämän viereen laittaen käden hänen ympärilleen. "Joonas rakas" sanoin ja herkistyin itsekin. Mitä helvettiä nyt.

———
642 sanaa