Unohdettu//Voldemortin tytär

5.

Olin kuullut Kalkaroksesta kaikenlaista. Luihuiset olivat tietysti sitä mieltä, että hän oli paras opettaja, mutta muut tuvat tuntuivat vihaavan häntä.
Ensivaikutelmani Kalkaroksesta oli ollut se, että hänkin vihaa meitä kaikkia. Joten sinänsä hän vaikutti olevan ihan okei tyyppi.

Kalkaros aloitti tunnin nimenhuudolla. Kun hän luki Potterin äänen, oli siitä kuultavissa pelkkä viha häntä kohtaan.

"Harry Potter. Meidän uusi- julkkiksemme."

Draco tirskahti vieressäni, mutta minä en. Minua ei voinut vähempää kiinnostaa ketä Kalkaros vihasi ja ketä ei, kunhan se ei kohdituisi minuun. Enkä kyllä välttämättä välittäisi silloinkaan.

Kalkaros selitti jotain taikajuomista ja päätti selostuksensa siihen, kuinka toivoi opettavansa jotain muita, kuin tällaisia pölkkypäälaumoja. Siinä vaiheessa en voinut pidättää tirskahdusta.
Kalkaroshan näytti vihaavan meitä vielä enemmän kuin minä muita, jos se edes oli mahdollista.

"Addams. Onko tämä sinun mielestä hauskaa?" Kalkaros kysyi pehmeän vaarallisella äänellä.

"On itseasiassa", vastasin katsoen häntä takaisin suoraan silmiin.

"Kerro sitten minulle, mitä saan, jos lisään jauhettua suoliljan juurta koiruohouutteeseen."

Minkä jauhetta mihin uurteeseen? En toivonut saavani vielä yhtä ainetta lisää Arabella-vihaa listalle.

"En tiedä professori.", vastasin.

"Sääli. Entä sinä Potter, mistä lähtisit hakemaan, jos käskisin sinun hakea minulle besoaarin?", Kalkaros kysyi nyt tuolta salama-arpi pojalta.

"En tiedä."

"Näköjään pelkkä maine ei riitä."

Nyt muutamat Luihuiset nauroivat Potterille. Eivät tietenkään minulle, sillä sitä he eivät uskaltaneet tehdä sen muodonmuutos tunnin jälkeen.

"Addams, suoliljasta ja koiruohosta tulee niin vahvaa unijuomaa, että se tunnetaan elävien kuolleiden juomana. Ja Potter, besoaari on kivi, joka löytyy vuohen vatsasta ja pelastaa useimmilta myrkyiltä. No? Miksette te tee muistiinpanoja?"

Pyöräytin silmiäni, kun muut alkoivat kaivaa muistiinpanoesineitään esille.

"Rohkelikolta menee piste sinun näsäviisautesi vuoksi, Potter", Kalkaros jatkoi.

Tämän jälkeen Kalkaros jakoi meidät pareiksi ja pani meidät sekoittamaan yksinkertaista juomaa äkämien parantumiseen.
Minä olin tietenkin pari Pansyn kanssa.

"Anna tänne se kirja Addams, sinä et kuitenkaan osaa tehdä mitään oikein", hän sanoi tuhahtaen ja otti kirjan kädestäni.
Nojasin tylsistyneenä yhteen pöydistä ja katsoin kuinka Pansy teki kaiken työn puolestani. Hän ei tainnut tajuta, että teki vain palveluksen minulle. Kun Parkinson oli lisäämässä vuohensarvea liemeen, mieleeni tuli jostain, että jokin muu voisi tehdä liemestä tehokkaampaa. Keskeytin hänet sanomalla:
"Sinuna hämmentäisin ensin lientä kolme kertaa, ennenkuin lisäisin vuohensarven."

"Kirjassa lukee, että ensin pitää lisätä vuohensarvi, idiootti", Pansy tiuskahti.

Tönäisin hänet pois liemen luota, hämmensin lientä kolme kertaa ja lisäsin vuohensarvet. Kuului äänekäs pamaus, kun liemi muuttui violetiksi ja siitä nousi paljon höyryä.

"Sinä pilasit sen", Pansy kirkaisi kovaan ääneen, saaden muut kääntämään katseensa meihin päin.

Nyt Kalkaroskin saapui luoksemme jäätävä viitta liuhuen takanaan.

"Onko täällä jokin ongelma?"

"Addams pilaa liem-", oli Pansy sanomassa, kun keskeytin hänet:
"Liemi on nyt valmista professori."

"Eikö sen pitänyt keittyä viisi minuuttia? Silloin sen pitäisi olla valmista vasta kolmen minuutin päästä.", Kalkaros sanoi ivallisella äänellä.

Nyt kaikki lopettivat liemiensä teon ja seurasivat, mitä tapahtui.

"Liemi on valmis, professori", toistin yhtä ivallisella äänellä kuin hän aikaisemmin.

Kalkaros kohotti kulmiaan ja tiputti pari tippaa lientä sammakon päälle. Se muuttui pieneksi limanuljaskaksi, ihan niinkuin oli tarkoitus.
Kalkaros katsoi hetken hieman hämmästyneenä kättään, jossa nyt pieni limanuljaska uiskenteli.

"Hyvää työtä neiti Addams, 20 pistettä Luihuiselle.", hän sanoi ja käveli muiden luo katsomaan, miten heillä meni.

Katsoin miten Pansy teki taas kaiken puolestani siivoamalla jälkemme, eikä edes tajunnut sitä. Toisella puolella luokkaa tuo tyhmän oloinen poika, Neville Longbottom oli onnistunut räjäyttämään liemensä.
Katsoin kelloa: Kymmenen minuuttia tunnin loppuun, Pansylla oli vielä puolet jäljistämme siivoamatta.
Kolme minuuttia: Kalkaros käski meidän tuoda valmiit liemet hänen pöydälleen pulloissa.
0 sekuntia: Tasan kolme.

"Saatte lähtä."