Kelmit ja kelmittäret

5.

Astoria avasi suuren salin ovet ja hänen helpotukseksensa kelmit olivat jo paikalla. He istuivat tavallisen huolettomasti rohkelikkopöydässä. James nosti katseensa ensimmäisenä Astoriaan tytön saavuttua heidän pöytänsä viereen.

”Operaatio Briannan etsiminen kutsuu! Keksin juuri meidän etsimän vastauksen,” Astoria kiirehti.

”Mikähän tämä mahtaisi olla neiti etsivä?” James heitti väsyneesti.

Astoria kaivoi mustan takkinsa taskusta jotain. Kyllä, hänellä oli takki mustan paidan ja hameen päällä. Tosin auki oleva sellainen. Hän heilutti kelmien edessä käsisään ajankääntäjää.

”Mistä ihmeessä -,” Sirius aloitti lausettaan, mutta hän tuli kuitenkin keskeytetyksi.

”Ajattelin ajan säästämiseksi jättää selitykset, mutta hyvä on,” Astoria istui penkkirivin reunalle Jamesin viereen ja risti jalkansa huolettomasti. James yritti liikkua vaivaantuneena enemmän Remukseen päin, joka istui tämän vieressä. Astoria ei kuitenkaan jaksanut välittää vaan jatkoi: ”Tämä Briannaa esittänyt idiootti unohti ajankääntäjänsä huoneeseemme. Kiitos Reaganin, se löytyi. Teoriani on, että hän on ilmestynyt tulevaisuudesta. Sillä ei periaatteessa ole merkitystä, pääasia on, että voimme nyt matkustaa menneisyyteen noutamaan Briannan.”

”Itseasiassa emme voi. Se muuttaisi merkittävästi menneisyyttä ja sitä emme voi tehdä,” Remus järkeili.

”Siinä tapauksessa matkustamme vain selvittääksemme, minne se idiootti on piilottanut Briannan,” Astoria vetäisi Jamesin mukaansa pois pöydästä ja odotti muidenkin kelmien tekevän samalla tavalla.

”Entä nämä leivät?” Peter parahti nähdessään Astorian ilmeen.

”Peter nyt on vähän isommat asiat kyseessä kuin sun leivät. Meillä ei ole aikaa tuhlattavana enempää,” Astoria määrätietoisesti suuntasi suuren salin ovia.

”Miten olen edes mukana tässä?” Sirius huokaisi vastahakoisesti.

***

”Tämän olisin jättänyt mieluusti näkemättä,” Remus kuiskasi pahoinvoivan näköisenä ja käänsi katseensa muualle. Kelmit ja Astoria olivat nyt näkymättömyysviitan alla tirkistelemästä menneisyyden Siriuksen ja Briannan suutelukohtausta.

”Kuutamo on vain kateellinen,” Sirius virnisteli.

”No Remus, mieti vaan kuinka tuskallista tämä on minulle,” Astoria sanoi kääntäen myös katseensa muualle.

”Sä et voi odottaa keltään meistä sääliä, itsehän raahasit meidät tänne,” James murahti.

”Kysymys kuuluukin, miten te suostuitte?” Astoria virnisti omahyväisesti.

Keskustelu tyrehtyi, kun he näkivät Briannan jo seuraavan valoa. Kuin yhteisestä sopimuksesta, he riensivät näkymättömyysviitan turvin tytön perään.

”Tainnutu!” Vaaleatukkainen tyttö huudahti ja osoitti kohti Briannaa taikasauvallaan. Brianna ei ollut osannut odottaa tätä, joten hän kaatui maahan tajuttomana. Ekaa kertaa Astoria näki kokonaan tämän mysteerisen tytön, jota idiootiksi kutsui. Hänellä toden totta oli vaaleiden hiusten latvat vaalean siniset. Hänellä oli räikeät siniset rajaukset silmien ympärillään. Myös hänen poskissaan oli punaista, joko meikkaamisen tai punastumisen jäljiltä. Muuta mieleenpainuvaa tytön ulkonäössä ei ollut.

Pian kelmit ja Astoria saattoivat nähdä kaksi Briannaa. Tosin toinen makoili maassa tajuttomana ja toinen ihasteli uutta ulkomuotoaan peilistä. Pian tämä tajuissaan oleva Brianna kumartui tajuttomana olevan ylle ja alkoi räpläämään ajankääntäjäänsä. Astorian täytyi tosissaan siristellä silmiään, jotta näki ajan johon Briannat matkustivat. Kun molemmat Briannat olivat tiessään, Astoriakin alkoi räpläämään ajankääntäjäänsä.