12.

58 7 33
                                    

Kun Siriusta ei kuulunut hetkeen, Reagan päätti maistaa tuliviskiä, jonka Sirius oli kaatanut hänelle. Aluksi Reagan piti juomaa oudon makuisena... jopa oksettavana. Pian hän kuitenkin tottui makuun ja rentoutui. Juoman loputtua Reagan katseli ympärilleen, mistä löysikin tuliviskiä yllin kyllin. Reagan vähän innostui juomasta. Joivathan muutkin ja tähän mennessä melkein kaikki olivat edes jonkinlaisessa humalassa... paitsi no Astoria ei ollut tai sitten hän osasi peitellä sen hyvin.

***

"Reagan! Täällähän sä olet!" Sirius huuteli.

"Minähän täällä. Joko tuli ikävä?" Reagan virnisti.

"Totta kaiiiiiii!"

"Mä arvasin," Reagan kietoi kätensä Siriuksen kaulan ympärille.

"Muuten joitko sä sen tuliviskin?"

"Joo... oli aika mielenkiintoisen makuista. Lähetkö muuten tansssiii?"

"Tanssii? Minä? Eihän täällä ole edes musiikkia," Sirius hämmästeli Reaganin yhtäkkistä rohkeutta.

"Noo se on helposti korjattavissa," Reagan virnisti ja oli jo menossa laittamaan jotain musiikkia päälle, mutta Sirius tarttui häntä kädestä.

"Kuinka paljon sä muuten joit?" Sirius kysyi.

"Miksi kysyt?" Reagan naurahti.

"Eikun oikeesti?"

"Muutaman vaan."

"Muutaman mitä?"

"Älä jaksa! Ei mua tarvitse vahtia!" Reagan kiivastui.

"En mä sillä," Sirius yritti pitää Reagania kädestä vielä kiinni, mutta tyttö riuhtaisi itsensä irti.

"Meni just tanssifiilis," Reagan totesi ja lähti kävelemään huoneen toiseen päähän melkein kaatuen tyhjiin tuliviski pulloihin. "No mitäs täällä? Tarvitaanko seuraa?" Reagan istahti tulipunaisen Peterin viereen. Reagan tarkisti vielä varmasti, että Sirius näki ja hipaisi sitten Peteriä kädestä.

"Ei... ainakaan sillein," Peter kiirehti. "Sähän vihaat mua? Mikä muutti mielen?"

"Noo... sä oot nyt parempaa seuraa, kun toi yks pyhimys tuolla. Juon itse, mutta tuomitsen kun muut tekee niin," Reagan matki Siriuksen ääntä.

"Sanoko se noin muka?" Peter hämmästeli.

"No ei... suoraan, mutta luin sen ajatukset."

"Mmm," Peter mumisi vastaukseksi samalla juoden lisää viskiä. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän jatkoi: "En mä ollut pelkästään siinä veteen heitossa mukana. Jos sä luulit, että se oli joku mun outo päähän pisto niin ei. Idea oli Siriuksen."

"MITÄ? Oikeastiko?"

"Joo."

"Vitsi mikä sika!"

"Mut Sirius varmaa vaan tarkoitti hyvää –"

"MITÄ HYVÄÄ TOSSA MUKA ON?"

"Siis... Sen oli tarkoitus olla hauska –"

"HAUSKA?! SIINÄ KYLLÄ EREHTY JA PAHEMMAN KERRAN!" Reagan raivostui ja lähti sanomaan Siriukselle suorat sanat. Hän muuttikin mielensä törmätessään Jack Foxiin. Jack oli kuutosluokkamainen oranssit hiukset omistava poika ja hän oli jopa melkein Siriuksen pituinen.

***

KOP KOP! Kuului kelmien ikkunasta. Jamesin sängyllä istuva Astoria kiirehti ikkunalle avaamaan sen tumma tukkaiselle Snapelle.

"Vihdoin ja viimein! Tiedätkö oon odottanut tässä jo ainakin vartin ja kuumoitellut, jos joku kelmeistä sattuisi paikalle! Jos sä sovit mun kanssa jotain niin mä oletan sun myös pitävän sen!" Astoria raivosi.

Kelmit ja kelmittäretDonde viven las historias. Descúbrelo ahora