Troublemaker||L.S

4.

Louis

"Hei Harry!" huudahdan nähdessäni kiharapään tuttuun tapaansa puhumassa isossa ihmisryhmässä. Hän siirtää katseensa minuun,

"Se ryhmätyö." yritän kertoa asian mahdollisimman nopeasti, sillä kaikkien katseet minussa on todella epämukavaa ja kiusallista. Harry vain kohottaa kulmiaan minulle.

"Niin että sitä pitäis jatkaa, se pitää palauttaa viikonlopun jälkeen." selvennän.

"Joo?" Onko hän oikeasti noin idiootti vai esittääkö hän vain?

"Niin että käviskö jos me jatkettaisiin sitä vaikka lauantaina?" Pyöräytän silmiäni hänen tyhmyydelleen. Harry vain kohauttaa olkiaan pienesti. Jään vielä odottamaan, jos saisin 'joo' tai 'ei' vastauksen. Heti kun hänen "ystävänsä" näkevät etten aijo sanoa ainakaan hetkeen mitään, he unohtavat olemassa oloni ja jatkavat puhumista mistä ikinä puhuivatkaan. Ja myös Harry jättää mut huomioimatta täysin. Mulkaisen häntä ennenkun lähden poispäin.
Taisin sittenkin viedä tämän erävoiton Elleltä, Harry on se huomionkipeä paska, mitä minä alunperin sanoin hänestä. Tiesin ettei hän olisi ystävällinen minulle muiden nähden. Silti mua mietityttää, miksi hän ylipäätään puhuu minulle tunneilla?

"Louissss!" Elle tervehtii mua pirteästi. Pysähdyn hänen kaappiinsa luo, jossa on mun ja Ellen lisäksi pari hänen kaveriaan, Liam ja Sophia. He ovat todella mukavia ja umpirakastuneita toisiinsa.

"Kävisikö jos mä tuun sun luo yöksi huomenna?" hän kysyy.

"Joo tottakai, mutta etkö sä nyt sitten oo menossakaan niihin bileisiin?" vastaan hänelle.

"Eikun just sen takia mä tulisikin, pöljä." Elle läpsäisee mua käteen. Ilmeisesti Harryn tyhmyys on tarttuvaa.

"Aa, joo." mutisen. Kellot soivat, lähden omalle kaapilleni hakemaan matematiikankirjat.
Päästyäni luokkaan, näen Harryn juttelevan opettajan kanssa. Ei helvetti mä tulen hulluksi, jos hän tosiaan on valinnut tismalleen samat tunnit kuin minä.
Istun paikalleni ja alan jälleen piirtämään vihkooni.

"Säkö oot piirtänyt noi?" se jo tutuksi tullut matala ja rauhallinen ääni kysyy takaani. Vilkaisen Harryä, joka kurottelee katsomaan olkani yli vihkoani.

"Ei, en mä näitä oo tehnyt. Se on se mun kaveri, muistatkos? Se ketää sä et nää." virnistän hänelle ilkikurisesti. Tiedän olevani lepsellinen mutten juuri nyt jaksa katsella Harryn naamaa.

"Ai, okei sitten. Mä vähän epäilinkin sun piirrustustaitoja." hän näpäyttää takaisin. Pyöräytän taas silmiäni hänelle.

"Okei aloitetaanpa sitten. Kirjoittakaa taululla olevat muistiinpanot vihkoon, ihan vain siksi että olisi helpompi lukea kokeeseen ja sitten ottakaa sivu 13." opettaja kertoo. Harry tökkää mua pari kertaa olkapäähän.

"Mitä?" käännyn hänen suuntaan. Eikö hän voi vain jättää mua rauhaan, ja olla niin kuin kaikki muutkin?

"Sano sille sun kaverillesi että se on aika hyvä piirtämään." Harry toteaa hymyillen.

"Just." mutisen pieni hymynpoikanen huulillani.

~~~

Elle odottaa mua koulun pihassa, kun kävelen rakennuksesta ulos.

"Moi." hän tervehtii mua taas. Mutisen hänelle jotakin takaisin.