Troublemaker||L.S

14.

Louis

En ehdi tajuamaan mitä tapahtuu. Tunnen vain Harryn huulet enkä pysty ajattelemaan mitään muuta. Huomaan että olen sulkenut silmäni ja alan hieman vastaamaan suudelmaan. Kun Harryn huulet irtoavat huuliltani tajuan mitä me teimme. Minä suutelin Harryn kanssa. Alan panikoida. Mitä mä menin tekemään?

"Um, tota... Mun pitää mennä." Soperran.

"Louis anteeksi." Harry sanoo hätiköiden. Nousen lattialta ja lähden Harryn huoneesta. En edes tajua enään sanoa mitään.

"Louis, joko sä olet menossa?" Anne kysyy ihmeissään kun näkee minun tulevan Harryn huoneesta.

"Joo."

"No heippa sitten." Anne sanoo.

"Moi." yritän vastata mahdollisimman nopeasti. Vedän huolimattomasti kengät jalkaan ja lähden.
Huuliani kihelöi vieläkin. Tunnen edelleen vain ne pehmeät huulet... Mä en edes pysty ajattelemaan selvästi, mikä mussa on?

Heittäydyn sängylle ja tuijotan kattoa. Miten mun pitäisi edes reagoida tähän tai Harryyn? Pitäisikö mun vain unohtaa koko juttu, olla niinkuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut? Toisaalta, yksi suudelma ei kuulosta pahalta mutta en ole edes tiedostanut että Harry on homo tai bi, enkä kyllä ole enään varma siitäkään mikä minä olen...

"Louis?" äiti koputtaa oven ja kurkistaa sisälle. "Sä olet kotona. Eikö sun pitänyt mennä kaverille? No mutta miten vain, voitko katsoa kaksosten perään sen aikaa kun käyn nopeasti työpaikalla. Heillä on kaveri kylässä joten katsoisit vähän etteivät he tee mitään älytöntä." äiti puhelee.

"Etkö voisi pyytää Lottieta? Mä en pysty just nyt ajattelemaan yhtään mitään." pyydän. Musta tuntuu että alkaisin melkein itkeä. Äiti näyttää huolestuneelta ja tulee istumaan sänkyni reunalle.

"Mikä on?" hän kysyy ja siirtää muutaman hiussuoruvan kasvoiltani.

"No mulle tapahtu tänään yks juttu enkä tiedä miten mä siihen reagoisin..." kerron.

"Halutko sä puhua siitä? " äiti kysyy ja mä pudistelen päätä. En ole varma miten äiti reagoisi jos nyt kertoisin, että olen suudellut pojan kanssa.

"En mä ainakaan vielä."

"Okei, mutta muista että mä olen sun äitisi ja mulle sä voit aina puhua." äiti sanoo ja mä nyökkään hänelle pienesti hymillen. "Mutta mä käsken Lottien katsoa Phoeben ja Daisyn perään." hän vielä jatkaa. Ennen kuin hän lähtee, hän pörröttää jo valmiiksi sekaisin olevia hiuksiani.

_____

Olen viimeset kaksi tuntia maannut sängylläni ja miettinyt kaikenlaista... Tai no pakko kai se on myöntää, että enimmäkseen Harryä. En vain voi olla ajattelematta häntä kaiken tämän jälkeen. Otan puhelimeni vierestäni, jota en ole pahemmin vilkaissut hetkeen. Harry on laittanut mulle viestin ja se saa jonkun oudon tunteen menemään lävitseni. Näppäilen suojakoodini ja avaan Harryn viestin;

Harry: Anteeksi.

En tiedä pitääkö mun vastata jotakin, ja jos vastaisin niin mitä? Tää koko juttu on mulle aivan uusi. Mä en ole edes koskaan suudellut tyttö, jos mun siskoja, Ellee ja ala-astejuttuja ei lakseta. Päätän kerätä itseni ja hakea jotakin syömitä. En voi antaa jonkun Harryn suudelman hämmentää mua, eikä se edes voi. No okei voi se mutten haluaisi. Mitä mä ajattelen?
Otan keittiön pöydällä olevasta kulhosta omenan ja lähden takaisin huoneeseeni.

_____

Seuraavana aamuna herään eiliset vaatteet ylläni, sängylläni olevan päiväpeiton päältä. Taisin nukahtaa ennen kuin edes ajattelin nukkumaan menoa.

Vielä pari päivää lomaa ja olen nyt ihan hukassa mitä tekisin. Olen koko loman laiskotellut mutta nyt se alkaa tuntua tylsältä. Hetken mielijohteesta vetäisen jalkapallovaatteet ylleni ja nappaan pallon mukaani. Päätän lähteä koulun kentälle potkimaan ihan muuten vain. Voisin myös laittaa Niallille viestiä että tulisi seurakseni.
Kun hän on vastannut myöntävästi lähden kävelemään koulua kohti. Hassua ajatella että lomallakin mun on pakko päästä koululle. Naurahdan yksinäni ajatukselle pudistellen päätäni.

Saavuttuani kentälle Niall ei ole vielä tullut mutta näen parin muun tyypin pelailemassa. Toinen heistä kävelee lähemmäs mua, tajuan sen olevan koulumme yksi "kovista jätkistä".

"Kuka sut tänne on kutsunut? Mene helvettiin, pälli." hän , Jason sanoo.

"Ihan kuule itse itseni kutsuin, enkä ole menossa minnekkään pälli." Töksäytän hänelle takaisin.

"Louis?" kuulen sen toisen huutavan hieman kauempaa, joka nyt hölkkää meitä kohti. Vatsassani muljahtaa oudosti. Oikeasti?! Olen saanut näitä outoja "kohtauksia" siitä lähtien kun Harry suuteli mua. Mistä ne edes johtuvat? Sen tiedän että ne johtuvat Harryn läsnäolosta mutta miksi? Jostakin jännitteestä välillämme?

"Harry? E-en ajatellut että pelaat jalkapalloa." en todella ole kuvitellut Harryä pelaamassa. Luulin, että tämä olisi paikka jonne hän viimeisenä ilmestyisi.

"Joo en mä pelaakkaan. Tulin Jasonin kaveriksi." Harry sanoo. Pystyn näkemään että häntä nolottaa vieläkin se, mitä välillämme tapahtui.

"Tunnetteko te toisenne?" Jason puuttuu keskusteluun.

"Joo" sanomme yhtä aikaa.

"Joka tapauksessa, häivy." Jason sanoo.

"Eikö Louis voisi jäädä? Saisimme enemmän porukkaa ja olisi varmasti hauskempaa." Harry puhelee.

"Ihan sama sitten. Toivottavasti sulta löytyy taitoja." Jason tuhahtaa. Näen Niallin tulevan ja hän liittyy seuraamme.

Tästä tulee todella kiusallista. En todellakaan tiedä miten suhtautua Harryyn....

----------

Hih, kello on 23:47 kun julkasin tämän. Ainakin ehdein julkasta ennen huomista😜
Ei kai tässä muuta. Toivottavasti tykkäsitte ja taas saa kommentoida. Viime luvun kommentit oli ihania, kiitos niistä💞 (Ja siis en jaksanut enään tähän aikaan alkaa tarkistaa kirjotusvirheitä, soriii)

Ens lukuun!👋