Troublemaker||L.S

20.

Louis

Juoksen kohti maantiedonluokkaa. Olen myöhässä melkein 15 minuuttia. Onnekseni luokan ovi on auki eikä opettajaa näy missään. Hän on luultavasti lähtenyt hakemaan jotakin papereita tai jotain. Kiiruhdan omalle paikalleni ja juuri kun istahdan penkille,

"Louis, missä olit nämä viisitoista minuuttia?" Frank kysyy.

"Um, anteeksi olin myöhässä." soperran samalla kaivaen kirjoja repustani, jota en ehtinyt viedä kaappiini.

"Hyvä veto Lewis!" yksi luokkalaiseni huudahtaa ja osa hihittelee.  Aivan, myöhästyminen on ihan okei juttu paitsi jos kyseessä olen minä, silloin voi huudella turhia lausahtduksia. Pyöräytän tälle jätkälle vain silmiäni ja keskityn Frankin opetukseen. Tai keskittyisin, jos eräs vieressäni istuva ei kokoaikaa tuijottaisi minua.

"Mitä?" kuiskaan huvittuneesti.

"Eei mitään." Harry hymähtää ja kääntyy katsomaan taululla olevia muistiinpanoja. Pudistan päätäni hymyillen. Jään hetkeksi katsomaan Harryn täydellisiä kasvonpiirteitä.

"Tomlinsoninkin olisi hyvä keskittyä nyt vain tähän tuntiin, kun olit myöhässäkin." Frank huomauttaa. Harry virnistäää minulle joten näytän hänelle takaisin kieltä.

_____

Koulu loppui tältä päivältä ja kerään tarvittavat tavarat kaapistani, jotka sullon reppuuni. Elle hoputtaa mua vieressäni, johon on ilmestynyt hetki sitten.

"Mitä sä teet tänään?" Elle kysyy. Hän tarttuu käteeni kiinni ja alkaa leiluttamaan sitä hassusti.

"En kai mitään, kuinka niin?" vastaan hänelle.

"Niin, jos tulisit meille tänään. Ei olla pitkään aikaan vietetty aikaa yhdessä." Elle sanoo. Kävelemme viimeisten joukossa ulos koulurakennuksesta.

"Niin, koska joku oli kipeänä. Ei mutta kyllä mä voin tulla." Kävelemme parkkipaikan ohi. Huomaan Harryn nojailevan autoonsa aurinkolasit päässä, selaten puhelintaan. Hän näyttää hiton hyvältä. Yritän päästä kiinni siitä, mitä Elle selittää minulle. Todellisuudessa mulla ei ole mitään hajua mitä hän selittää, Harry nimittäin sai kaiken huomioni. En osaa vieläkään kunnolla ajatella asiaa, että minä ja Harry olemme yhdessä.

"Lou!" tuttu, matala ääni huudahtaa. Siirrän katseeni häneen. "Tarviitko sä kyydin?" Harry kysyy.

"Ei kiitos, mä menen Ellen luo." katson häntä pahoittelevsti ja yritän ignoorata Ellen virnuilevan ilmeen.

"Aa, okei. No mutta nähdään." hän sanoo ennenkuin menee autoonsa ja lähtee.

"Nyt en enään kestä, ala selittämään. Sä olet ollut ihmeen hyvissä väleissä Harryn kanssa jo pitkään, miksi? Tai siis mitä ihmettä teidän välillä on tapahtunut. Ja nyt en enään hyväksy jotakin sun sepitystästi siitä, että muutit noin vain mielesi hänen suhteen. Sä jos joku oot tempperamenttinen ja sellanen ketä ei helpolla luovuta!" Elle vaatii, esittäen vakavaa mutta hänen hymynsä paljastaa ettei hän ole vihainen tai mitään. En vastaa mitään, hymyilen vain salaperäisesti. En ole varma haluaako Harry nyt heti julkistaa suhteemme kaikille, minun pitää puhua hänen kanssaan siitä... "Sä alat käydä mun hermoille." hän naurahtaa.

____

Istumme Ellen sängyllä kuunnellen musiikkia ja laulaen sen mukana, kun puhelimestani kuuluu merkkiääni. Otan puhelimen käteeni ja huomaan saaneeni yhden viestin,

Hazzaboo: Onko kivaa?🌚

Minä: Joo, epäiletkö meitä tylsiksi? 👀😒

"Kuka se on?" Elle kysyy ja kurottautuu katsomaan kännykkäni näyttöä. "Oikeasti, ala selittämään. Kauan te olette viestitelleet?" Elle kysyy.

"Vähän aikaa." hymähdän. Puhelimeni pitää taas kilahduksen äänen,

Hazzaboo: En, mulla on hieman vähän tylsää ja taidan ehkä hieman olla vihainen Ellelle..

Minä: Miksi ?

Hazzaboo: Olisin halunnut olla tänään kanssasi, mutta Elle ehti ensin.

Minä: Anteeksi :(

Hazzaboo: Vannon että meillä olisi ollut kivempaa 😜

Minä: 🙈🙈🙈

"Okei, mitä tehdään?" kysyn. Laitan puhelimeni lukitukseen ja heitän sen sängylle.

---------

Tää oli vähän tällänen lyhyempi ja turhempi luku. Julkasen mitä luultavammin vielä kolmannenkin luvun tällä viikolla. Oon saanut taas vielä vähän lisää intoo ja ei oo mitään kokeitakaan koulussa just nyt niin ehtii kirjottaan :) Toivottavasti piditte 👀