16.

602 64 19
                                    

Louis

Loppuillan me olemme maanneet sängylläni ja ,yllätys, päntänneet siihen hemmetin kokeeseen.

"Hyvä! Kyllä se koe hyvin menee. Mun täytyy nyt lähteä, kello on puol ykstoista ja haluun vielä nukkuakkin ennen huomista." Harry sanoo.

"Eihiiii... Mä en osaa mitään." roikun Harryn kädessä kiinni kun hän on yrittämässä nousta sängyltä.

"Kylläpäs osaat, luota itsees. Heippa." Harry vastaa ja painaa suukon otsalleni. En tiedä miksi se tapahtui, mutta se tuntui mukavalta, kun joku huomioi mut ilman minkäännäköistä syytä.

"Mooi," lausahdan. Harry vilkuttaa mulle hymyillen huoneeni ovenraosta ennenkuin häipyy. Käperryn palloksi keskelle sänkyäni. Alan miettiä hymyillen tätä päivää, suljen silmäni ja käyn läpi uudelleen ja uudelleen hetken jolloin minä ja Harry suutelimme.
Ei aikaakaan kun nukahdan siihen hymyillen leveästi.

________

"Mitä?!" kysäisen ystävältäni, joka on miltein koko matkan kouluun tuijottanut mua.

"Eipä mitää...Sä näytät erilaiselta." Elle vastaa. Kävelemme muutamat kiviset raput ja avaan ison ulko-oven Ellelle, joka puikkelehti sisään minä hänen perässään.

"Kuinka niin?" hymähdän.

"En mä tiedä. Hymyilet koko ajan ja sillee... Onks täällä tapahtunut jotain sillä välin kun olin kipeenä?" Elle uteliaisuus kasvaa. Kävelemme lokeroillemme, jotka ovat vähän matkan päässä toisistaan. Koulussa ei ole vielä paljoa oppilaita, sillä suurimmalla osalla ensimmäinen tunti alkaa vasta noin puolen tunnin päästä. Itse tulin Ellen mukaan, hieman vastahakoisesti kylläkin, jo nyt tänne koska hänellä on matikan tukiopetus. Hänellä on koe tänään.

"Eeei, ei ainakaan mitään ihmeellistä mun tietääkseni." yritän vastata mahdollisimman todenkuuloisesti. En haluaisi vielä sanoa Ellelle enkä kenellekään muullekkaan minun ja Harry tilanteesta, en ole edes itse varma mitä tämä kaikki on. Olemme kavereita, jotka ovat erehtyneet pari kertaa suutelemaan toisiaan.

"Okeeeei," hän vastaa hieman epäilevästi. Mutta onneksi hän ei jatka kyselemistä sen enempää. "No niin mennään!" Elle lausahtaa korvani juuressa ja lyö mua perseelle. Mulkaisen häntä ja laitan lokeroni oven kiinni,

"Sä pahoinpitelet mun pyllyä." mutristan huuliani leikkisästi. Elle vain virnuilee tyytyväisenä halaten kirjojaan. Lähdemme kohti luokkaa, jossa Ellen tukiopetus on. Kävelemme ulko-oven ohi, joka aukeaa samaisella sekunnilla. Vaistomaisesti käännyn katsomaan kuka sieltä tulee. Tuttu kiharapäähän se on. Kun hän huomaa meidät, hän  katsoo mua syvälle silmiin hymyillen minulle leveästi. Vastaan tottakai hymyllä takaisin.

"Mitä tuo nyt oli?" Elle kysyy.

"Mitä sä tarkotat?" esitän puolestani hänelle kysymyksen.

"Siis sä... tai unohda, susta Louis Tomlinson ei ota koskaan selvää." 

Elle istuu luokassa etupulpettiin. minä hänen taakseen. Kaivan puhelimen ja kuulokkeet esille ja uppoudun täysin kuuntelemaan lempi spotifysoittolistaani.

____

Mulla on hyppytunti mutten jaksanut lähteä kotiin tai minne muuallekkaan, joten istun lukion aulassa olevalla sohvalla läppäri sylissäni ja yritän tehdä valmiiksi psykologian esitelmääni. Olen saanut kirjoitettua pari riviä lisää, mutta tällä hetkellä pääni lyö tyhjää.

"Hei Tommo !" Niall lösähtää viereeni. Nyökkään, että hän tietää minun kuuntelevan häntä. Olen liian keskittynyt miettimään psykologian projektiani ja katsomaan vierestämme kävelevää kiharahiuksista poikaa. Hän ei kuitenkaan huomaa meitä, koska hän puhuu muutaman kaverinsa kanssa. Olen ihan toivoton itseni kanssa!

"Mitä sä teet?" Niall kysyy saaden huomioni takaisin häneen.

"Koulujuttuja." vastaan. Hän nyökyttelee päätään.

"Onks sulla menoo viikonloppuna?" Niall esittää toisen kysymyksen. 

"Ei varmaankaan... Kuinka niin, onko sulla jotain mielessä?" 

"Yhdet bileet, joihin mä aijon raahata sut." Niall sanoo neutraalilla äänensävyllä, ihan kuin se olisi itsestäänselvyys.

"Etkä aijo."

"Louissss. Sun lukioajat on pian ohi ja sä et ole käynyt yksissäkään bileissä." Niall marisee. Hän nojaa leuallaan olkapäähäni, ja katsoo kun kirjoitan koneellani.

"Olin yksissä. Se riitti mulle." vastaan.

"MITÄ!? Ja missä mä olin sillon? Hitto, mun olisi pitänyt nähdä sut kännissä."

"Olit Irlannissa ja ei, jos sä kuvittelet että mä olisin juonut oot niin helvetin väärässä." nauran idealle, miltä näyttäisin kännissä.

"No höh... Mutta tänä viikonloppuna sä juot, eikö niin?" Niall yrittää inttää mulle, mutta mä pudistelen päätä. Toisaalta  nämä bileet voivat olla mukavemmat, eikä mun oo pakko juoda. Louis,mitä? Tai no miksi en menisi? Okei, vannon että tämä kaikki johruu, siitä että harry on saanut pääni ihan sekaisin. Btw, Harry saattaa olla niissä bileissä. Harry, Harry, Harry... TULEN HULLUKSI!

"No okei, mä tuun mutten juo tai ehkä maistan." miksi mä teen tämän itselleni? Tää tulee kostautumaan ja pahasti.

"Oikeasti? Siistiä, siitä tulee niin siistiä!" Niall hihkaisee voitokkaana.

------

Hello! Anteeksi että tää luku tulee taas tällee viikon päästä edellisestä, tää myös oli ihan superlyhyt ja tylsä. No ehkä ensi luku sitten on mielenkiintosempi taas :D En jaksanut tarkistaa kirjotusvirheitä, mulla on kiire lukemaan kokeeseen johon mun pitäisi lukee tälläkin hetkellä. hups. Mutta tää kirjottaminen tuntu  hyvemmältä kuin joku kokeeseen pänttääminen :) (jotkut ehkä fiilaa mua) Kuitenkin, toivottavasti tykkäsitte edes vähän tästä luvusta ja ehkäpä jopa painatte sitä tähteä. Kiitos muuten ihan hirrrrmuisesti kaikille, jotka kommentoi viime lukuun, niitä oli kiva lukee♥

Ens lukuun taas!

Troublemaker||L.SOù les histoires vivent. Découvrez maintenant