Väärä Numero ☓ L.W.T

009 | Aamupala ja menoksi

sᴀɴᴀᴍᴀ̈ᴀ̈ʀᴀ̈
♥︎
981

Sara juoksi niin kovaa kuin jaloistaan vain pääsi portaita pitkin ylös, vaikka saattoi kuulla kuinka Louis saavutti jo häntä noiden lähestyvien juoksuaskelten perusteella. Sara kääntyi juostessaan katsomaan taakseen ja näki Louisin virnistävän hänelle. Sara kiljahti ja juoksi yhä nopeammin ylös.

"Saat kohta maksaa vielä kalliimmin!" Louis huusi nauraen tytön perään, kun Sara juoksi pitkää käytävää pitkin kohti ruokailutilaa. He olivat onneksi vihdoin päässeet 22. kerrokseen.

Kun Sara oli juuri kääntymäisillään viimeisestä mutkasta, hän tunsi Louisin käden tarttuvan häneen, Louisin nyt työntäessä hänet hotellin valkoista seinää vasten. Louis lukitsi Saran kädet seinää vasten ja painautui aivan vasten tytön vartaloa, joka oli jo painautuneena tuota tapetoitua seinää vasten.
Louisin kasvot olivat vain parin sentin päässä Saran hämmentyneistä kasvoista. Niin olivat myös hänen huulensakin.

"Kuule...en tiennytkään, että olet näin tuhma tyttö..." Louis sanoi hengittäen Saran kaulaa vasten.

Sara ei meinannut saada henkeä ja hänen sydämensä tuntui pysähtyneen, kun hän katsoi Louisin taivaansinisiä silmiä.

"Mitäköhän keksisin rangaistukseksi..." Louis kuiskasi samalla, kun hänen huulensa löysivät tiensä vain millimetrin päähän Saran kaulasta.

"Louis..." Sara sai voihkaistuksi, kun Louisin huulet koskettivat hänen kaulaansa.

"HYVÄ TOMMO! HANKKIKAA JO HUONE!" Kuului tuttu ääni heidän takaansa ja Sara tiesi jo kuka pian ilmestyisi paikalle. Tai oli jo siellä alun perinkin...

Niall nimittäin seisoi aivan heidän takanaan virnistellen kuin pöljä. Sara punastui vielä enemmän kun tajusi, kuinka hän oli voihkinut Louisia tuon nauravaisen tekoblondin edessä. Näin tapahtuu vain elokuvissa, Sara ajatteli ruusunpunaisena.

"Meillä on jo..." Louis sanoi nauraessaan ja hellitti otettaan Sarasta.

"No hyvä! Muuten...mitäs tykkäsitte meidän pikku pilasta?" Niall kysyi hymy korvissa asti. Sara vain seisoi punaisena kuin tomaatti, Louisin hieroessa leukaansa virnistäen.

"Tiesin, että te teitte sen", Louis sanoi, pieni virne hänen huuliaan ylös nykien. Niall nauroi ja katsoi Saraa, tytön vain toivoessa, ettei hän olisi juuri muutama minuutti sitten voihkinut Louisia kuin mikäkin orgasmin saanut laama.

"Mutta kuule nyt me mennään aamupalalle, nimittäin kuolen nälkään!" Niall sanoi pidellen vatsaansa.

"Niin varmasti! Jätkä on pelkkää mahaa jalkojen päällä!" Louis vitsaili. Sarakin nauroi ja yritti luikerella pois Louisin otteesta, mutta epäonnistui.
He lähtivät kävelemään kohti ruokailutilaa, Louisin yhä pidellessä Saraa tiukasti syleilyssään.

"Tämäkö on se rangaistus?" Sara kysyi kulmakarva koholla.

"Ei. Saat nähdä myöhemmin, beibi..." Louis sanoi ja iski silmäänsä Saralle.

"Pervo..." Sara kuiskasi, mutta Louis kuuli sen ja nauroi.

Kun he pääsivät bändille varattuun ruokailutilaan, Harry ja Liam istuivat jo pyöreän pöydän ääressä syömässä aamupalaansa.

Niall juoksi suoraan aamupalapöydälle, otti lautasen lautaspinosta ja juoksi sitten keräämään ruokavuorta sen peitoksi. Louis piteli Saraa kädestä kiinni ja johdatti hänet pöydän ääreen hymyillen.

Harry katsahti heitä ja hymyili. "Mitäs tykkäsitte minun ideastani?" Hän kysyi ja katsoi Saraa tuumaillen.

"Heh heh, Harold!" Louis sanoi.