sᴀɴᴀᴍᴀ̈ᴀ̈ʀᴀ̈
♥︎
1549
Sara heräsi seuraavana aamuna Louisin vierestä miehen paita päällään. Hän oli vaihtanut sen eilen illalla päälleen Louisin iloksi. Sara sulki huokaisten silmänsä uudelleen ja käpertyi lähemmäksi Louisia. Hän tunsi miehen nauravan itsensä alla. Sara nosti katseensa ja näki taivaansiniset silmät, jotka katsoivat häntä.
"Huomenta, Porkkana Beibi", Louis sanoi haukotellen.
"Oikeasti? Porkkana Beibi? Vieläkin?" Sara vastasi ja kääntyi kyljelleen katsomaan tosissaan nauravaa Louisia. Louis kaappasi hänet halaukseen ja kuiskasi kikattavan rakkaansa korvaan.
"Minulle sinä tulet aina olemaan Porkkana Beibi..." Hän virnisti ja suuteli Saraa.
"Muuten tuo minun paitani sopii sinulle hyvin..." Louis lisäsi, irtautuen suudelmasta ja katsoen Saran päällä olevaa mustaa t-paitaa.
"Minäkin tykkään siitä...taidan olla jo liian tottunut sinun vaatteisiisi. En voi enää ikinä käyttää omia vaatteitani. Mikä katastrofi!" Sara sanoi sarkastisesti.
"Minulle se käy hyvin, mutta Niall varmaankin keksii ainakin viisisataa irstasta vitsiä, jos sinulla on aina minun vaatteita päälläsi", Louis hymähti.
"Niall on Niall, vaikka kyllä nuo sinunkin jutut joskus menevät yli..." Sara kikatti ja nousi ylös sängystä jättäen ihmeellisesti murisevan Louisin yksin makaamaan.
Sara käveli ikkunan luo ja avasi verhot, jolloin kirkas auringonpaiste tuli huoneeseen kuin salamanisku, Louisin peittäessä päänsä tyynyllä. Tosi hurmaavaa, ajatteli Sara, joka katsoi nyt Louisin harmaita boksereita, joissa oli pizzan kuvia.
"Ylös nyt, laiskimus!" Sara määräsi nauraen ja veti tyynyn pois Louisin pään päältä. Sara lähti nauraen alakertaan ja jätti ärtyneen Louisin yksin sänkyyn. Päästyään alas, Sara tanssahteli suoraan jääkaapille ja otti lettujen tekotarvikkeet esille. Hän ei edes tiennyt miksi hänen teki niin mieli lettuja, mutta hänen vain teki. Hän sekoitti raaka-aineet kulhossa ja alkoi paistamaan lettuja.
Lopulta hyvin uninen ja aivan sekaiset hiukset omaava Louis käveli alakertaan vain boksereissaan. Hän hymyili Saralle, joka paistoi lettuja hänen keittiössään, vain hänen paidassaan ja alushousuissa.
"Ihanko lettuja? Wow, et todellakaan kuulu niihin ihmeen fitness-tyttöihin, jotka ei syö mitään aamupalaksi", Louis sanoi hymyillen ja kaatoi mukiin kahvia, jota Sara oli keittänyt.
"En ole ikinä tajunnut niitä tyttöjä ja minun teki muutenkin mieli lettuja!" Sara puolusti itseään.
Louis nauroi ja istui pöydän ääreen kahvinsa kanssa. Sara toi kaksi lautasellista lettuja pöytään ja he alkoivat syömään niitä. Mitä Sara huomasi oli se, että Louis piristyi aamuisin vain kahvilla. Hän sai kuin adrenaalipiikin kahvin ansiosta. Syötyään, Sara kuitenkin laittoi astiat pesukoneeseen ja kun Louis yritti viedä omiaan, Sara vei nekin hänen puolestaan.
"Etkö usko, että saan ne itse pesukoneelle asti?" Louis kysyi kulmakarva koholla.
"Uskon, mutta haluan edes jotenkin korvata sen, että sinä elätät minua täällä!" Sara vastasi pirteästi.
YOU ARE READING
Väärä Numero ☓ L.W.T
Fanfiction[ kirja 1 - valmis ✓ ] ❝Sinä saatat olla vaikka kirvesmurhaaja.❞ ❝Luuletko oikeasti, että joku, joka rakastaa Frozenia voisi olla kirvesmurhaaja?❞ ♥︎ Sara Lavola on suomalaistyttö Helsingistä, joka opiskelee ahkerasti tullakseen englannin opettajak...
