Pienen Syrjäkaupungin Tyttö

4

"Mistä sä ton oot kuullut?"kysyn Tyleriltä.

"Isä joskus kertoi, hän oli kirjailija",Tyler vastaa ja kääntää katseensa lattiaan.

"Mitä sitten tapahtui?"kysyn hiljaa.

"Syöpä",Tyler vastaa. Huomaan kyyneleen valuvan hänen silmäkulmastaan. Siirryn lähemmäs häntä ja pyyhkäisen sen pois. Tyler katsoo minuun, minun yhä pitäessä kättäni hänen poskellaan. Hän lähestyy hitaasti minua ja tiedän, mitä hän on tekemässä. Käännän pääni pois ja peräännyn hieman.

"Sori",Tyler sanoo ja nousee ylös. "Mä käyn kattoon mihin Jake jäi",tämä jatkaa ja juoksee portaat ylös.

En ehkä saisi olla näin utelias, mutta haluan tietää enemmän Tylerin isästä. Kuulen jonkun tulevan alas ja nään Tylerin.

"Näyttää siltä että Jake lähti",Tyler sanoo hieroessaan niskaansa.

"Mikä syöpä sun isällä oli?"kysyn hiljaa.

"Osteosarcoma",Tyler vastaa nopeasti. "Hänen keuhkonsa alkoivat täyttyä vedellä",hän jatkaa.

"Kauanko hän taisteli?"kysyn.

"Pari vuotta",Tyler sanoo ja katsoo alas lattiaan. "Voidaanko puhua mielummin jostain muusta?"Tyler kysyy ja katsoo minuun. Nyökkään.

Juttelemme kokonaiset kaksi tuntia. Saan tietää paljon Tyleristä ja hän minusta. Ja kerrankin minusta tuntuu, kuin voisin saada kaverin. Kaverin, jolle puhua jokaisesta asiasta.

******

Kävelen sisään kotiini ja suljen oven hiljaa perässäni. Kello on jo yksitoista yöllä, joten en halua herättää äitiä tai Haroldia. Riisun takin ja kengät hitaasti ja hiippailen keittiöön. Jatkan matkaani kipittäen omaan huoneeseeni. Suljen oven hitaasti ja heittäydyn sängylle. Hymyilen.
Pian nukahdan.

Herään aamulla erittäin väsyneenä. Nousen ylös ja vaihdan vaatteet. Suoristan hiukseni ja meikkaan itseni. Kävelen keittiöön ensimmäisenä. Teen taikinan ja paistan kaikille vohveleita. Kuulen askelia takaani.

"Huomenta",sanon iloisesti.

"Jopas sitä ollaan hyvällä päällä",äiti sanoo.

"Minulla oli hauskaa",vastaan.

"Kutsuin Rachaelin äidin ja Rachaelin meille tänään syömään",äiti sanoo. Pala nousee kurkkuuni.

"Sä teit mitä?"kysyn järkyttyneenä.

"Miksi kuulostat noin järkyttyneeltä?"äiti kysyy.

"Ehkä koska mä oon?"sanon.

"Miksi?"äiti kysyy. Sillä hetkellä muistan valehdelleeni äitille.

"Unohda",vastaan äkkiä ja käännyn poispäin.

"Teitkö meille kaikille aamiaista?"äiti kysyy hämmästyneenä.

"Joo",vastaan.

******

"Huomenta luokka",opettaja Banks sanoo.

"Huomenta",vastaamme yhteen ääneen. Silmäilen luokkaa. Ei yhtään tuttua silmäparia. Ei tuttuja hiuksia. Näen vain Jaken. Ja pari pissistä, mutten häntä jota etsin.

"Mitä sä etsit?"Bella kysyy yllättäen.

"Ihmistä",vastaan.

"Ketä muka?"Bella kysyy naurahtaen.

"Tyleriä",vastaan. Meganin ilme muuttuu ihmetykseksi.

"Et helvetissä",Bella sanoo hieman ärtyneenä.

"Totta helvetissä",sanon kuuluvalla äänellä.

"Tuollaista äänensävyä ei minun luokassani suvaita! Rehtoriin kansliaan siitä",opettaja sanoo ja katsoo minua vihaisesti. Nappaan laukkuni ja kirjani ja poistun luokasta. Kävelen suoraan kanslian ulkopuolelle odottamaan rehtoria. Kuulen huoneesta puhetta.

"Hei hiljainen tyttö",kuulen viereltäni.

"Missä helvetissä sä olit?"kysyn hiljaa.

"Myöhässä",Tyler naurahtaa. "Kuule, et varmasti halua puhelua sun äidille?"Tyler kysyy virne naamallaan.

"En todellakaan",vastaan. "Onko sulla joku suunnitelma?"

"Seuraa mua",Tyler vastaa ja nappaa pienen käteni hänen suureen käteensä. Puristamme heikosti toistemme käsiä, Tylerin vetäessä minua kohti outoa huonetta. Huonetta, jonka olemassa olosta en tiennyt. Tuijotan seinillä näkyviä maalauksia ja koristeita.

"Mikä paikka tää on?"kysyn hämmästyneenä.

"Meidän piilopaikka",hän vastaa. "Kukaan ei käy täällä"

"Miksei? Täällä on kaunista",kysyn.

"Täällä on sattunut joku onnettomuus joskus, siksi kaikki vältelevät tätä paikkaa",Tyler sanoo.

"Paitsi sinä",vastaan.

"Ja sinä",Tyler jatkaa ja hymyilee minulle. Vastaan hänelle hymyllä. Istumme pienelle penkille ja juttelemme.

"Tyler musta tuntuu, että sä aiheutat mulle ongelmia",sanon hiljaa.

"Mä oon ainoa, kuka saa sut puhumaan",Tyler vastaa. "Mutta miksi?"

Tuijotamme toisiamme silmiin sen pienen hetken, kunnes talonmies häätää meidät pois ja passittaa meidät suoraan rehtorin kansliaan.