Mulla meni viime luvun kirjoitukseen, varmaan 5 tuntia! Jouduin aloittamaan monta kertaa uudestaan, koska siitä tuli täyttä roskaa. Mulla oli toinenkin asia:)
Olisiko kiinnostusta lukea toista fanficciä? Mulla on jokasesta 5SOS pojasta tarinan alku valmiina, mutta olisi kiva tietää, jos joku edes haluaisi lukea. Michael, Calum tai Ashton, ihs. Ilmota😎
Herään ullakolta yksin. Muistelen mitä viime iltana tapahtui. Hymy tulee kasvoilleni. Sain elämäni takaisin. Sovin Luken kanssa, sain parhaatystäväni takaisin. Kaikki saattaa järjestyä. Tänään alkaa myös kiertue!
Katson kännykästä kelloa. Se on jo kahdeksan. Riennät alakertaan ja etsin aamupalatarvikkeita. Laitan kaiken pöydälle. Tiedän poikien aikataulun ulkoa. Vain siksi, koska Niall kerran jankutti sitä minulle.
Kun kello lyö tasan puoli yhdeksän, otan keittiön alakaapista megafonin. Kyllä, meillä on siellä megafoni. Laitan sen päälle.
"KAIKKI YLÖS! AAMUPALA AIKA JA TÄNÄÄN ALKAA KIERTUE! YLÖS LÄSKIPERSEET JA TULKAA SYÖMÄÄN!" Huudan laitteeseen. Kahdessa minuutissa, kaikki pojat ovat keittiössä syömässä.
Juon kahvini ja laitan kupin väärinpäin tiskialtaan reunalle. Lähden yläkertaan ja vaihdan vaatteeni. Otan mustat farkkuni ja etsin itselleni harmaan t-paidan. Vaihdan siteet käsistäni ja alan etsiä pitkähihaista. En katso minkä otan, vaan puen sen päälleni ja alan raahata matkalaukkuani eteiseen.
Laukkuni on eteisessä, mihin tulee koko ajan lisää tavaraa. Pakkaan reppuuni kaikkea muuta turhaa. En ole aiemmin ollut Nialin mukana missään, ainoastaan yhdellä keikalla.
Kun kello on kaksitoista, ovikello soi. Harry avaa oven. Oven toisella puolella on Paul, poikien turvamies.
"Huomenta Paul" sanon ja autan miestä viemään kasseja autoon.
"Sähän olet iloisena ja reippaana" Paul naurahtaa. Nyökkään ja hymyilen. Minulla on siihen syy. Saamme kaikki laukut ja kassit takakonttiin. Enään pitäisi saada pojat/miehet autoon.
Istun etupenkille Paulin seuraksi, mutta Paul joutuu käydä sisällä hakemassa pojat.
Vihdoin pääsemme lähtemään stadionille! Ei siinä mennyt kuin 45 minuuttia. Juttelen Paulin kanssa kaikesta kiertueesta kalastukseen. Paul on todella mukava mies.
"Mä tiedän, tämä olis mun tehtävä. Mutta voisitko kattoa vähän aussejen perään?" Paul kysyy.
"Tietenkin! He ovat kavereitani ja tiedän minkälaisia he ovat. Sulla on tarpeeksi brittien kanssa" nauran ja Paulkin alkaa nauramaan myös.
~~~
Pojat hoitivat soundchekin hienosti. Tietenkin se oli heille uutta. Illalla varsinkin, kun katsomossa on yli tuhansia ihmisiä.
Nyt heillä on hedelmäsota takahuoneessa. Lähdin hyvissä ajoissa pois. Nyt kierrän stadiumia ja katselen paikkoja. Koko stadiumia on vain niin iso. En tajua miten he voivat esiintyä tällaisessa.
Kuulen juoksuaskeleita takaani ja käännyn. Luke juoksee luokseni. Pojassa on banaania, omena mössöä ja vähän kiiviä. Voi raukkaa.
"Mulla on kysymys" Luke ilmoittaa. "No, kerro Lucas" sanon.
"Sä vieläkin kutsut mua tolla" poika nauraa ja nyökkään.
"Siis se kysymys oli, haluatko tulla meidän kanssa samaan bussiin? Niinkuin nukkumaan ja niin? Muutkin vähän kyseli" Luke kysyy. Mietin hetken ja vastaan, "Miksi en? Tehän olette mun parhaita kavereita".
"Ootko muuten huomannut, sulla on mun huppari" Luke ilmoittaa ja haukkaa kädessään olevasta banaanista. Silloin tajuan katsoa vaatetustani. Minulla on Luken huppari. Se musta, jonka joskus vein Lukelta Sydneyssä.
"Sori, mä en kattonut aamulla-" sanon, mutta blondi keskeyttää minut.
"Ei se haittaa. Se sopii sulle" poika hymyilee. Miksi, miksi Luke saat minut tuntemaan näin? Saat koko eläintarhan heräämään minussa.
YOU ARE READING
Sunshine 2 ; l.h (Finnish)
FanfictionKaikki mitä tapahtui Australiassa, painoi Elizaa koko ajan. Tytön elämä lähti suureen alamäkeen, Lontooseen palattua. Niall ja tämän kaverit eivät tiedä mitä tehdä. Yllättäen, eräs henkilö palaa kuvioihin. Elizan koko tulevaisuus on tämän henkilön k...