Sunshine 2 ; l.h (Finnish)

15.

Makaan bussin sohvalla. Pojilla on nyt keikka, mutta minulla on vähän huono olo. Joten en mennyt katsomaan. Pahoittelin sitä varmaan 15 minuuttia, mutta pojat haluavat minun voivan paremmin.

En ole kertonut Niallille suhteestamme, mutta kerron varmaan pian. Harry lähetty ottamansa kuvan minulle ja se on nyt taustakuvanani.

Katson jotain leffaa, tai yritän katsoa. Keskityn enemmän someihini. Twitterissä jauhetaan, kuinka hyviä keikkoja pojat vetävät. Olen samaa mieltä.

Laitan puhelimeni pois ja suljen silmiäni vähän. Taidan olla kipeä.

~~~

Kuulen hiljaista puhetta ja astioiden kilinää. Nousen istumaan. Poikien keikka on nähtävästi loppunut. Olin nukahtanut sohvalle ja niskani on nyt vähän kipeä.

Kävelen keittiöön. Kun Luke huomaa minut. Poika juoksee luokseni ja laittaa minut istumaan. Eteeni tuodaan heti lämmintä ruokaa, joka ei ole pitsaa. Saan myös teetä.

"Sulla on kuumetta" Michael kertoo, kun Luke häärää keittiön puolella.

"Luke huomasi sun nukkuvan, kun tultiin ja kokeili sun otsaa. Se alko heti häärätä, kun huomasi sulla olevan kuumetta" Calum lisää. Nyökkään ja alan syödä keittoa.

Kun olen syönyt keiton ja juonut teen. Luke ottaa astiat ja antaa särkylääkettä. "Mä osaan huolehtia itsestäni, rauhoitu Lucas" sanon ja otan lääkkeen veden kera.

"Uskon, mutta mä haluan huolehtia susta" Luke vastaa. Mutisen jotain vastaan ja nousen ylös. Menen vaihtamaan yökkärini ja menen Michaelin luokse.

Poika pelaa X-Boxilla. Pian Luke ilmestyy viereeni ja ottaa syliinsä. Poika kietoo kätensä ympärilleni ja tunnen oloni taas uniseksi. Suljen silmäni ja pojat alkavat jutella hiljaa.

"Nukahtiko se?" Michael kysyy. "Luulen niin" Luke vastaa ja pussaa päätäni.

"Taidat olla tosissas Elin kanssa?" Michael kysyy hiljaa. Olen hereillä, mutta en vain jaksa tehdä mitään, näyttääkseni sitä.

"Mä rakastan sitä vaan niin paljon" Luke kuiskaa.

"Mä oon ilonen, että ootte taas yhdessä. Mä en halua nähdä sua enään, sellaisena kun sä olit" Michael kertoo.

"Mä en halua enään koskaan, menettää Bellaa" Luke vastaa. Silloin alan vajota uneen.

~~~

Herään yksin bussin sohvalta. Kuulen ulkoa huutoa. Menen bussin ovelle ja huomaan, että olemme ison valkoisen rakennuksen edessä. Tulen ulos bussista ja katson rakennusta. Yhtäkkiä bussin ovi menee kiinni ja bussi lähtee pois. Bussin takaa ilmestyy kaikki pojat. Heillä on oudot ilmeet kasvoillaan. He alkavat lähestyä ja minä peruuttaa. Kaksi mustaa hahmoa ottaa minusta kiinni. Pojat tulevat luokseni, mutta yhtäkkiä siinä onkin vain Luke.

"Sä kuulut tonne, sun kaltaisten luokse. Sun mieli ongelmat, niitä ei pysty enään kukaan hoitamaan" Luke kuiskaa. Mutta se ei ollut Luken ääni. Luken silmät olivat synkät, eivätkä ne iloiset silmät. Luke virnistää ja minua aletaan raahata kohti rakennusta. Huomaan rakennuksen nimen ja yritän vielä kovemmin päästä irti.
Tanswerth Madhouse.
Yritän päästä irti, mutta minut viedään sisään. Oven ulkopuolella, on Luke. Luke virnistää ja vilkuttaa minulle. Poika katoaa ja olen yksin.

Herään hikisenä, Luken sylistä. Poika säpsähtää yhtäkkistä liikettäni. Tärisen ja katson ympärilleni. Ulkona on pimeä ja liikumme yhä.

"Rauhoitu. Se oli vain painajaista" Luke rauhoittelee ja halaa minua tiukemmin. Nyökkään ja tiukennan omaa otettani blondista. Tuo painajainen säikäytti minut kunnolla.

"Haluatko kertoa, mitä tapahtui?" Michael kysyy. Poika ei enään pelaa konsolilla, vaan on puhelimellaan. Ravistan päätäni.

Pojat antavat asian olla ja alkavat jutella iloisemmista asioista. En keskity keskusteluun, vaan yritän tajuta untani. Minulla ei ole mieli ongelmia, olen henkisesti terve. Miksi näin tuollaista unta? Haukottelen ja yritän saada uudestaan unta. Tällä kertaa, ilman painajaista.