11

208 26 9
                                        

Aamulla kun heräsin Luken sängystä, kiiruhdin vain nopeasti omaan kotiini. Minua vähän hävetti se, mitä illalla oli tapahtunut kun roikuin Lukessa kiinni vaikka hän ei luultavasti sitä edes halunnut.

Tällä hetkellä olin kävelemässä viereiseen pikkukahvilaan, joka oli minun ja ystävieni lempi paikka. Siellä me kaikki tapasimme, ja siellä yleensä vietimme aikaakin.

Astelin sisään ja ihana kahvin tuoksu räjähti naamalleni. Tervehdin tarjoilijaa ja istahdin pöytään mihin kaikki ystävänikin mahtuisi. Ei mennyt kauaa kun kaikki istuivatkin kanssani pöydässä.

Tilasimme kaikki kahvia ja leivoksia joita maistelisimme yhdessä. Mark ja Lisa juttelivat jostain yhdessä ja sitten Markin katse kääntyi minuun.

"Kuka se Luke oikein on?", hän sanoi ja virnisti minulle. Pyöräytin silmiäni hänelle ja katsoin Lisaa murhaavalla ilmeellä. Tottakai Lisa olisi kertonut hänelle Lukesta!

"Mun kaveri", mutisin ja otin palan kakkua suuhuni. "Scar, me tiedetään että sä tykkäät siitä. Lisa kertoi kaiken", Lola sanoi ja katsoi minua virnistäen. Asetin lusikan hiljaa lautaselleni ja katsoin ystäviäni. "Antakaa nyt jo olla, siitä ei kuitenkaa tulis mitään!", tuhahdin ja hieroin otsaani.

"Hei eikös se oo toi tuolla?", Henry sanoi ja osoitti oven suuntaan. Nostin katseeni ylös ja tapasin ne tutun kasvot joita ihailin päivät pitkät. "Olkaa hiljaa nyt! En haluu että se näkee mut", kuiskasin ja katsoin alas lautaselleni.

"Scar se lähti jo", Mark sanoi. Huokaisin helpotuksesta ja haroin hiuksiani. "Kiitti", kuiskasin ja katsoin häntä. "Miks et haluu sen näkevän sua?", Sophie kysyi minulta. Rykäisin vähän ja sanoin sitten: "Ööh, eilen illalla olin vähän nolo enkä haluu että se puhuu siitä".

:::

Kello oli jo yhdeksän illalla ja päätin mennä peseytymään. Riisuuduin ja kiedoin pyyhkeen vartaloni ympärille. Kuulin koputuksen ovessa ja tallustin nopeasti sen luo. Avasin oven ja näin pitkän blondin seisovan edessäni valkoinen t-paita ja mustat lökärit päällään.

"Luke, mitä sä tääl teet?", kysyin ja nojasin tuttuun tapaan ovenkarmiin. "Mä, ööh, mä t-tota, e-en ti-tiedä", hän änkytti ja katsoi jalkojaan. Tartuin blondin kädestä kiinni ja rutistin sitä. "Mä vaan ha-halusin n-nähä sut", Luke mutisi ja katsoi minua.

Tuijotin tämän sinisiä silmiä jotka tuijottivat minua takaisin. Halusin tietää mitä hän ajatteli, mitä hänen päässään liikkui. Ajatteliko hän minua? Vai tätä hetkeä? Yhtäkkiä näin Luken nojaavan minuun päin ja huomasin itseni tekevän samoin. Kiedoin käteni tämän hartioille vetääkseni häntä lähemmäksi. Kasvomme olivat nyt niin lähellä toisiaan, ja pystyin tuntemaan Luken lämpimän hengityksen ihollani. Halusin niin paljon suudella häntä nyt.

"Sori", joku sanoi ja käveli ohitsemme rappukäytävässä. Suljin silmäni ja otin käteni pois pojan olkapäiltä. "M-mun pitäis varmaan mennä", Luke mutisi ja katsoi minua. "J-joo, nähään", sanoin ja suljin oven. Nojasin sitä vasten ja mietin mitä juuri äsken tapahtui.

you again : l.r.h [finnish]Tahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon