Is that what I really want? (FIN Ver.)

Anna Minun...

Krisin näkökulmasta:

Seuraan kun Baekhyun valittaa edessä Taolle ja Chanyeol kävelee vieressäni."Jos Kyungsoo ei nyt päästä meitä sisään niin lupaan, että murtaudun sen huoneeseen ja potkin sen talosta pihalle!Baekhyun valittaa ja Tao huokaisee pudestellen päätään."Baekhyun, et voi potkia Kyungsoota pihalle talosta. Kyungsoo omistaa talon jollet satu muistamaan."Tao selitti. "Ai niin. Voi helvetti."Baekhyun valitti senkin jälkeen.

Saavuimme sairaalalle ja Baekhyun meni välittömästi vastaanottotiskille." Anteeksi kuin-","Etsimme Do Kyungsoo:ta, tiedättekö missä huoneessa hän on?"Baekhyun hymyili hellästi ja nainen tiskin toisella puolella nyökkäsi."Selvä, odottakaa hetki."Hoitaja näpytteli koneelle ja hän antoi meille pahoittelu ilmeen. Emme todennäköisesti pääse vieläkään.

"Olen pahoillani, mutta herra Do on jo lähtenyt pari tuntia sit-","Minne?!"Baekhyun ja Tao olivat molemmat paniikissa ja hoitaja hymyili."Lähetin hänet hermolomalle. Ei hätää. Hän on hyvissä käsissä."Lääkäri sanoi ja Baekhyun tuijotti häntä."Minne olet hänet lähettänyt Jessica?"Tunteeko Baekhyun jostain tuon lääkärin?

"Hän on hyvissä käsissä. Ei ole mitään hätää, Baekhyun. Hän tulee takaisin viikon päästä. Hän tarvitsee sen loman. Itsensä ja lapsien takia."Lääkäri selitti ja Baekhyun vain nyökkäsi ymmärtääkseen. Lähdemme takaisin Kyungsoon talolle ja Taeyeon hymyili meille."Lapset leikkivät tuolla huoneessa."Hän kertoi hymyillen samalla, kun hänen lähti.

Baekhyun meni välittömästi omaan huoneeseen ja hän alkoi huutamaan."MUN KAJAALI!?! MISSÄ SE ON?!"Chanyeol otti taskusta uuden avaamattoman kajaalin."Umma! Appa!"Taehyung huusi ja Chanyeol katsoi poikaansa jonka naama oli mustia viivoja täys. Baekhyun tuli takaisin olohuoneeseen ja katsoi poikaansa.

"Aww! Yeollie! Kato meidän poikaamme. Olet aivan kuin minä."Tämä lässytti ja nipisteli kikattavaa poikaansa."Taeyeon noona opetti mua!"Taehyung kikatti ja Baekhyun pudisteli päätään."Anna kuin minä opetan sinua.","Tästä ei tuu mitään hyvää."Chanyeol mutisi itselleen ja hain Yitaon syliini, kun Tao taas otti Zifanin.

"Heippa!"Tao huusi ja lähdimme autolle päin."Missäköhän Kyungsoo on? Ehkä Jessica huijasi meitä!"Tao kertoi omaa teoriaa siitä kuinka Kyungsoo on karannut sairaalasta ja lääkärit eivät uskalla kertoa totuutta. Se oli kyllä hauska teoria. Kaksoset nukkuivat takapenkillä rauhallisesti ja he olivat niin söpöjä!

"Mä yritän soittaa sille."Tao sanoi ja jatkoin ajamista."Vittu, että hän on viisas! Kuka hänen käski olla viisas?"Tao kirosi kiinaksi. Onneksi lapset nukkuvat eikä he kiinankieltä tajua niin hyvin, jos ollenkaan."No?","Sillä ei ole puhelin edes päällä! Mitä, jos sille tapahtuu jotain?!"Tao oli kauheassa paniikissa ja samassa puhelimeni alkoi soimaan. Tao otti puhelimeni ja laittoi sen kaiuttimelle.

"Herra Wu, en voi tulla viikkoon töihin."Krystal puhui ja hän kuulosti väsyneeltä."No, mikä on hätänä?","No, se on monimutkaista selittää, mutta kerron sinulle heti, kun tulen takaisin. Mun täytyy mennä. Moikka!"Hän löi luurin korvaan ja Tao nauroi."Mitäköhän hän on taas tehnyt?"Tao pohti samalla, kun ajoin pihaan.

Tulimme autosta pihalle ja näimme Kain istuvan portaiden edessä."Kai, mikä on hätänä?"Tao kysyi välittömästi ja Kai hän itki. En ole koskaan ennen nähnyt häntä tuollaisena, vaikka olemme jo tunteneet vuosia."Hän on poidsa."

A//N: Uusi luku~ Tosin, nyt jatkan tuntia ja kirjoitan huomenna tai ylihuomenna uudestaan~