Vaalean harmaa naaras hölkkäsi nopeaan tahtiin pentutarhaan. Taivaalta lenteli maahan lumihiutaleita ja oli todella kylmä. Naaras asettui makaamaan sammalpedilleen ja pörhisti karvojansa. Yllättäen kipu täytti naaraan ja tämä parkaisi.
"Pennut!" naaras sanoi tuskissaan.
"Kukkasielu!" huuto kaikui koko leirin ja pian pentutarhaan ilmestyi vaalean ruskea, juovikas naaras.
"Risutassu tuo vadelmanlehtiä!" parantaja huusi tumman ruskealle oppilaalleen.
"Kyllä Kukkasielu!" kolli huusi ja juoksi parantajan pesään ja palasi pian pentutarhaan vadelmanlehtien kanssa. Kukkasieluksi sanottu naaras juoksi aukiolle ja haki kepin, sitten hän palasi takaisin kuningattaren luokse.
"Vadelmanlehdet!" Kukkasielu sanoi ja tämän oppilas antoi hänelle ne.
"Syö nämä. Ne lievittää kipua." naaras sanoi ja antoi vadelmanlehdet. Kuningatar söi ne ja tälle annettiin vielä keppi.
"Pure, kun sattuu." Kukkasielu sanoi ja kyyristyi kuningattaren vierelle. Naaras puraisi keppiä ja se melkein katkesi. Parantaja nappasi nopeasti pennun itselleen ja alkoi nuolemaan sitä vastakarvaan nopein vedoin. Hän viittoi Risutassun lähemmäs luokseen. Parantaja antoi pennun emolleen, kun se alkoi vikistä.
"Hoidat seuraavan pennun." naaras tokaisi ja Risutassu nyökkäsi. Toinen pentu syntyi ja Risutassu nuoli sitä nopeasti. Tämäkin annettiin emolleen.
"Missä Ratamoturkki on?" kuningatar kysyi hieman puuskuttaen.
"Varmasti saalistamassa Sulkasydän." Kukkasielu vastasi ja hymyili.
"He ovat kunnossa." hän sanoi
Tälläinen uusi tarina, koska ei ollukkaan inspii alkaa kirjottaa sitä 'Uskollisuus' tarinaa...
Muutta näitä saattaa tulla nopein väliajoin, koska oon kirjottanu instaan monta osaa jo :)
Nauttikaa, kommatkaa ja votetkaa🙋
YOU ARE READING
Harmaaliidon salaisuus {valmis}✔
FanfictionTarina Harmaaliidosta- uudelleen syntyneestä Harmaakukasta. Hän kokee elämänsä aikana suuria muutoksia. On kuolemia, rakkautta ja vaikka mitä! Tule ottamaan selvää jos kiinnostuit :)
