~skip 2 päivää~Olin jutellut Loganin kanssa melkein joka päivä puhelimessa. Hän oli lähteny reissuun ja olin kertonut hänelle jo mitä oli tapahtunut. Pojat ovat sopineet jotenki keskenään mutta itse vietin suurimman osan ajastani huoneessani. Olin käynyt alakerrassa vaan silloin kun oli pakko. En ollut alkanut kavereitani kertaakaan näinä päivinä koska en muutenkaan olluy käyny pihalla melkein kertaakaan.
Mskasin taas kerran sängyssäni ja tuijottelin kattoa. Synttärini olivat jo kohta ja en ollut niin innoissani niistä.
Hetken päästä kuulin kun oveeni koputettiin. "Mitä asiaa..?" mumisin ja käännyin selkä ovea päin.
kuulin kuinka ovi narisi ja joku istu pöytäni ääreen.
"Mila..." kuulin Jonahin äänen. "Mhh..?" mumisin. "Meilä on uus avustaja... tahoks sä tulla kattoon?" jonah kysyi. "En mä jaksa" vastasin hiljaa ja Jonah käveli ulos.
Katsoin taas kattoa kohti ja mietin mitä pitäisi tehdä. Kuuluisko minun pyytää itse anteeksi vai mitä?
Mä päätin soittaa Loganille ja kysyy mitä hän tekisi. Logan ehdotti sopimista joka ehkä oli kaikista järkevin idea.
Nousin istumaan ja kävelin ovelleni. Laahustin portaita alas ja pojat istuivat kaikki sohvalla. Kävelin keittiöön ja otin vesipullon jääkaapista.
Kävelin hiljaa edes takaisim ja mietin mitä sanon. Siitä kuitenki tulee kiusallista ja epämukavaa kaikille..
Ryhdistäydyin ja olin kävelemässä olohuoneeseen kunnes tormäsin johonkuhun.
Hyvin meni taas Mila👏🏻
"Oi sori Mila mä en kattonu minne mä olin menossa" kuulin ja nostin mun katseen.
"Onks kaikki hyvin?" hän kysyi sillä olin tuijottanu sitä ite tajuumatta varmaan tunnin sanomatta mitään.
"Joo- ei- joo joo on miks nii?" sanoin katsoen muualle. Mä oon idioottii. "Sä vaikutat jotenki..Kaukaselta..?" Hän sanoi. Mä oon liian nolo. Taas tuijotin häntä hetken ja juuri kun Jonah oli kävelemässä minun ohi avasin suuni.
"Sori ku mä en oo ollu kovin sosiaaline" huokaisin saaden Jonahin huolion uudestaan.
"ei se mitää.. Mä oon pahoillani että minä ja pojat tapeltiin... eikä ajateltu sua.." Jonah sanoi. "Ei se haittaa.." sanoin hymyillen. "Kylläpäs haittaa ei meijän pitäs tapella, ei ainakaa suoraa sun eessä" hän sanoi ja katsoin toisaalle.
Kävelin ja minä ja pojat sovimme välimme. sovin myös Zachin kanssa ja hän pyysi anteeksi käytöksestäään.
Päätimme katsoa elokuvan. isuin Zachin ja Danielin vieressä Ja meilä oli kaikilla vilttejä.
Puolessa välissä leffaa Daniel laitto kätensä ympärilleni ja nojasin pääni hänen olkapäällensa.
Hetki sen jälkeen tunsin kun Zach sujautti kätensä jalkani päälle. Sain heti kylmiä väreitä sekä vähän ahdistuksen oloa samalla kun muutuin punaiseksi. Nostin jalkani mahaani vasten että Zach tajuais ottaa kätensä pois. Hän otti mutta jostain syystä minusta tunti pahalta joten otin hänen kädestä kiinni. Joka oli paljon mukavempaa.
Vilkaisin Zachiä ja näin hymyn hänen huulilla. Vähän ajan päästä nukahdin Danielin kainaloon.
~~~
Heräsin sohvalta ja kaikki pojat oli syömässä pöydässä. Kello oli 12:10 aamulla. Venyttelin ja vedin puhelimeni laturista. Selasin instagramia ja ajattelin että voisin tänää kysyä Ethania ja muita.
Lähetim meidän ryhmään viestiä ja kysyin ketkä voisi alkaa.
Ryhmä kesk.
Mila- voiks joku tännää tulla meile tai jonnekki ku kuolen tääl tylsyytee?
Alex- minä tulen!
Lucas- sori mä en pääse tännää kiireit :(((
Mila- ei se haittaa :(
Jeremy- reissus tullaa vastt maanantaina
Cloe- ai ku koulut alkaa..? ++ mä en pääse mä oo mökilll
Mila- ei juma alkaako koulut 3pv pääääst mä en taho kouluuu
Jemy- mä tuuun ja ei se koulu nii kamalaa oo usko pois
Alex- vitsi idiootit koulu alkaa helvetti viikon päästä🤦🏼♀️🤦🏼♀️🤦🏼♀️
Cloe- oho... hupsista!
Mila- JESSSSS
Ethan- mä tuuun!
Bre- sori mut mä nukun koko päivän ja katon netfliksii mä en jaksa olla sosiaaline
Mila- eli Jemy, Alex ja Ethan tullee käymää
Ethan- jepp
Jemy- juu u
Alex- silt vaikuttaa
Mila- okkei tulkaa vaikka 13:00
Alex- ookoo tullaa
Mila- joo morolaitoin puhelimeni takataskuun ja nousin ylös. "Huomenta" sanoi hymyillen ja sain takaisin huomenet pojilta.
Menin huoneeseeni jolloin muistin että Jonah oli sanonut että meillä olisi uusi avustaja mutta en ollut nähnyt häntä vielä kertaakaan. Nopeasti vaihdoin vaatteeni.
Sen jälkeen laitoin hiukseni korkealle ponnarille ja juoksin alakertaan portaita pitkin.
"sähä sanoit et meilä on uus avustaja..?" sanoin Jonahille. "Jep sä näät sen tännään joskus 13:00" hän vastasi. "Okei.. mut onks ok et Jemy, Ethan ja Alex tulee käymään meilä?" kysyin.
"Joo tietty voi tulla käymään" Jonah vastasi. "Oukki doukki" sanoin ja tein itelleni leipää.
Hetken päästä kello oli suunilleen 12:45 ja meidän ovikello soi. Yleensä Ethan, Alex ja Jemy tulevat myöhässä mutta ehkä ne tänään tulisi aikaisemmin. Juoksin ovelle ja avasin sen...
Heheee...
YOU ARE READING
Adopted By Jonah Marais
Fanfiction14.v tyttö joka on elänyt vuosia orpokodissa vihdoin tulee adoptoitua ja uusi elämä alkaa? Draamaa, rakkautta, surua?