Adopted By Jonah Marais

Eipä muistella vanhoja

Mila

28.5 maanatai

6:20

"Milaaaaa heräääää"

"Mila on valitettavasti kuollut, pyydän teitä ystävällisesti painumaan vittuun hänen huoneestaan" ärisin ja vedin peittoni korvieni yli.

"Mila"
"Nyt" Zach jatkoi esittäen yhtäkkiä vakavaa.

"Luuseri, ulos mun huoneesta" sanoin ja hän hyppäsi jalkojeni päälle.
"au" mumisin hiljaa.
"Sinä hevonen tapoit mut"

"Oo hiljaa ja nouse"
"Sun isäs käski mut herättää sut"

"Ai sinut? Niiku sä voisit mut herätää" naureskelin.

"Katotaanko?" Hän kysyi ja nousi sängyltäni.

"Toki toki" vastasin itsevarmana ettei hän saisi minua ylös sängystä. Hän kumartui ylleni ja suuteli. Innokkaasti.

"Jos sä luulet että toi saa mut ylös sä aliarvioit mun voiman ja yliarvioit sun taidot" sanoin viimein vedettyäni pois.

"Helkkari" hän sanoi ja otti kädestäni kiinni vetäen minut alas sängystäni.
"Nyt nouse" hän sanoi.

"en"

"Jonah!! Se ei nouse!" Hän huusi käveltyyän ovelleni. Hihitin hiljaa kaksimielisenä.

"Ujostuttaako?" kommentoin

"Mila! Nouse!" Kuulin alakerrasta Jonahin äänen.

"En!" Huusin ja istuin lattialleni.

"Älä pistä mua tulemaan sinne!" Isäni huusi uudestaan vakavempana.

"Mä en menetä siinä mitää jos sä tuut tänne!" Huusin ja kuulin askelia portaissa.

"Uuuu sä kuolet" Zach virnisteli.

"Mila" isäni sanoi kävellen sisään huoneeseeni.
"Nouse"

"Miks te ootte nii addiktoituneita muhun? Rauhottukaa" sanoin sarkastisesti.
Jonah otti käsivarrestani kiinni ja nosti minut jaloilleni.
"Miten susta tuli noi vahva, pitkula?" Kysyin löyden häntä leikillä mahan.

"Pue päälles" hän sanoi -olin yövaatteissani- ja käveli Zachin kanssa ulos huoneestani.

Huokaisin ja laahustin vaatekaapilleni kuoleman väsyneenä. Pengoin vaatteita kunnes löysin jotkut menevät.

"Mila!" Kuulin Jonahin huutavan alakerrasta.

"MITÄ" huusin hammasharja suussani.

"Sun pittää lähtä pysäkille!" Hän jatkoi huutamistaan portaista.

"Mä oesen HAMPAITA" huusin sylkäistyäni lavuaariin.

"Tule!" Hän jatkoi huutamista. Hana oli ollut kokoajan päällä ja kun katsoin uudestaan lavuaariin tunsin jo lattian kostuvan.

"paskapaskapaskapaska" lavuaari oli ollut tukossa joten vesi oli valunut lattialle lavuaarin täyttyessä.

"Mila mikä kestä- Mitä sä oot tehny!?" Jonah asteli vessaani nähden lattian veden peitossa ja minut hammasharja kädessä, täysin yhtä hämmentyneenä.

"Laita se hana kiinni!" Hän huusi ensimmäisenä asian mitä en ollut tajunnut tehdä.

"voi helvetti mila miten sä pystyt tähän" hän sanoi vetäen kylppärin maton viemärin päältä että vesi pääsisi sinne.

"Mitä- ohohohoooo" Zach käveli vessaani.
"Mitä sä oot tehny" hän naureskeli.

"Oo hiljaa" löin häntä käsivarteen ja laskin hammasharjani lavuaarin päälle.