Adopted By Jonah Marais

Ehkä ne teki sen

Mila

Tiistai 22.5

10:30

Siristin silmiäni valolle joka paistoi ikkunastani. Makasin hetken paikallani silmät hieman kuivina eilisestä säälittävästä menkka märinästä.

Käännyin kelloani päin Loganin takki ja huppari vielä päällä, sillä olin nukahtanut kaappini penkomisen jälkee.

'10:35'

VOi vitunpaskapaskapaskapaska

Hyppäsin nopeasti ylös sängyltäni kiireessä, 2 ja puoli tuntia myöhässä. Varmasti jälki-istuntoon. Jipii!

Ryntäsin vaatekaappiini ja vaihdoin housuni sinisiin reikäfarkkuihin. Pidätin hupparin päälläni sillä ajattelin että se saa kelvata.

En ollut tehnyt mitään läksyjä mutta ei voi mitään. Otin reppuni ja kaadoin eilisen koulupäivän kirjat pois tunkien sinne tämän päivän kirjat.

Miksi kukaan ei herättänyt?!

Ryntäsin alakertaan ja koko talo oli hiljainen, mikä oli epänormaalia. Pöydällä lehtien päällä oli lappu jonka luultavasti joku pojista oli jättänyt siihe.

Aamulla tuli kiireitä tullaan vasta 12:40☺︎♡ -Daniel ja muut luuserit

Vedin penkin pöydän äärestä hyllyn luokse, minkä päällä puhelimeni oli. Avasin sen ja katsoin bussi aikataulut koululleni. Seuraava lähtisi 30 minuutin päästä joten päätin mennä sillä.

Kaaduin sohvalle ja laitoin netflixin päälle, vielä väsyneenä.

11:30

Avasin silmäni ja katsoin kelloa.

VOi vitunpaskapaskapaskapaskapaska

Olin nukahtanut helvetin sohvalle. Nousin nopeasti ylös sulkien tv n joka oli pyörinyt taustalla.

Ryntäsin takaisin puhelimeni luo ja katsoin aikataulut uudestaan. Seuraava bussi lähti tasalta. Päätin etten tällä kertaa nukahtaisi joten otin kupin kaapista ja kaadoin itselleni kahvia sujauttaen puhelimeni taskuun. Hieman kylmää, kitkerää.. pahaa.

Kaajoin kahvit lavuaariin ja istuin pöydän ääreen. Selasin puhelinta pitkästä aikaa, saaden mielihyvää pelkästään muiden kuvien tykkäämisestä.

11:45

Pääsin vihdoin lähtemään, heitin Loganin antaman takin päälleni ja kengät vedin jalkaan. Vein puhelimeni kaapin päälle, otin reppuni lattialta ja lähdin kiiruhtamaan pysäkille.

Bussin saavuttua hyppäsin kyytiin ja katsoin rannekellosta mikä olisi seuraava tuntini... Matikka.

Perillä hyppäsin kyydistä ja juoksin koulu rakennukseen. Juoksin portaita ylös suunnaten kiireellä matikan luokkaan, koko koulu tuntui täysin tyhjältä sillä kaikki olivat luokissaan. Oli hiljaista ja tuntui niin kuin koko koulussa ei olisi yhtään ihmistä.

Päästyäni matikaluokan eteen avasin oven ja kävelin sisään keskeyttäen tunnin.

"Sori ku myöhästyin" katsoin lattiaan tietäen että kaikkien katseet olivat minussa.

"Marais.... Istu alas ja ota kirjat esille"

Kävelin nopeasti luokan perälle jossa Lukas ja Alex varmaan hirnuivat minulle.

"Moi Marais" Alex kuiskasi pidätellen hymyään.

"Turpa kii" hymyilin istuen alas ja kaivoin repustani kirjat... Joita ei ollut sielä.