Mila
Lauantai
21:07"Ei helvetti mihin mä suostuin" Sanoin katsoen ikkunasta alas.
"Sä suostuis maailman parhaaseen ideaan joten nyt kiipeät nää saakelin tikapuut alas ja tuut stalkkaamaan Cemyä mun kanssa" Alex vastasi alhaalta ja kuulin kun poikien auto lähti käyntiin.
Alex juoksi talon toiselle puolelle. Tiesin että se oli Corbyn joten nopeasti menin pois ikkunan äärestä.. Corbyn ajoi pois pihalta ainoastaan valot näkyen.
"Näkiköhä se meitä?" Alex kysyi alhaalta kun Corbyn oli ajanut pois näkyvistä.
"Empä usko" Sanoin ja katsoin ikkunasta alas.
"Mut mä en oo tulos sinne, mut tapetaan jos joku huomaa et mä olin poissa" Sanoin.
"Okei mua on vaivannut aika monta helkkarin minuuttia kysymys että miks helvetis sä et vaa sano et sä meet ulos?" Alex kysyi.
"Musta tuntuu et ne suuttuu mulle" Vastasin vähän naurahtaen.
"Miks ne suuttuis kysymästä? Sä kysyt 'Hei voinko mä mennä ulos' A) ne vastaa 'Joo tietenkin olet nuori ja haluat olla iltaisin pihalla kuin tavalliset nuoret' tai B) ne vastaa 'No et tietenkään koska olemme idiootteja jotka ohjailevat elämääsi ja olemme vammaisen ylisuojelevia ja vihaamme sinun sosiaalista elämää'" Alex kimitti.
"Okei mä käyn kysymässä mut mä oon 100% prosenttia varma että mä en pääse" Sanoin vähän naurahtaen.
"C'moon ryhdistäydy nössö" Alex sanoi
"Noku mun aijemmassa perheessä ne vaa raivos mulle ku mä kysysin jotai" Sanoin kiusallisesti nauraen.
"Ei kai taas mitään tämmöstä itku shittii cmoon jos sä et ViiTTi mENnÄ kYsYMäÄN nii tuu vaan alas ja laita oves lukkoon hyvä ihminen" Alex sanoi.
"Relaa, mä meen mä meen" Sanoin ja kävelin ulos huoneestani Jonahin huoneen eteen.
"Sisään" Kuulin koputettuani. Jonah makasi sängyllään puhelin kädessään.
"Moi Mila, eksä menny jo nukkuu?" Jonah kysyi.
"Voinko mä lähtä ulos?" Kysyin huoioimatta Jonahin kysymyksen kokonaan.
"Meilä on poikien kans aika aikasin haastattelu lehteen ja ne pyys sutki siihen nii et sää heräis jos sä tuol ulkon hilluisit" Jonah vastasi.
"Ja eks sä iha äskö tullu?" Jonah jatkoi.
"No joo.. Mutta minäkö lehteen!?" Kysyin hämmentyneenä.
"Jep fanit oli vissii jottai äänestäny" Jonah hymyili.
"Ou mai gaad" Sanoin ihmeissäni.
"Monelta se on?" Kysyin.
"Mmm.. Me lähetään 9:30 se on joskus kymmenen jälkee" Jonah vastasi.
"Okei mä meen nyt sit varmaan nukkuu" Sanoin ja sanoin lopuksi vielä hyvät yöt.
"Okei okei mä tuun" Huokaisin Alexille kun olin päässyt huoneeseeni.
"Nii sitä pitää!"
Laitoin huoneeni oveen lukkoon ja katsoin ikkunasta alas.
"Okei en mä uskalla" Sanoin.
"Nyt tulet" Alex sanoi.
Huokaisin ja kiipesin ikkunasta ulos nauraen.
"Me tehään tää sit kaikistä tyhmimmällä tavalla" Nauroin ja suljin ikkunani raolleen joka sai Alexinkin nauramaan.
YOU ARE READING
Adopted By Jonah Marais
Fanfiction14.v tyttö joka on elänyt vuosia orpokodissa vihdoin tulee adoptoitua ja uusi elämä alkaa? Draamaa, rakkautta, surua?