Mila
Juokson ovelle ja avasin sen.. en osannu odottaa kenet näin. Eikä siinä todellakaan ollut Jemy, Alex ja Ethan.
"Mitäs helevetti-" kerkesin sanoa ennen kun Jonah tuli takaani tarttuen olkapäihini. "Mila noin ei puhuta meidän uudelle avustajalle!" Jonah sanoi.
"Mutta miks helkkaris sen on Alexa?" (Alexa on sen joka oli Milan kiusaaja orpo kodissa you know)
"No siis me etittiin uutta avustajaa, Alexa oli adoptoitu ja sit se etti meiltä töitä ja se on ihan pätevä" Jonah sanoi. "Ja eikö se ollu myös se sun kaveri?" Jonah jatko.
"kuka sut adoptois?" sanoin. "Joo minä ja Mila oltiin hyviä kavereita eikö nii? Mulla oli hirvee ikävä sua!!" hän valehteli siuvttaen koko adoptointi kysymykseni. Olin aina vihannut häntä ja hän minua.
Katsoin Alexaa oudolla ilmeellä eikä hän selvästi halunnu saada potkuja.
"Joo.. parhaita kavereit" mumisin ja kävelin istumaan sohvalle Jonah ja Alex kävellen perässäni.
Noin 15 minuutin päästä ovi kello soi uudestaan. juoksin ovelle ja avasin sen. Ethan, Jemy ja Alex olivat sielä.
"Te tulitte taas myöhässä" sanoin päästäen heidät sisään. "Noku Jemyllä kestää aina nii kauvan" Alex sanoi samalla kun otti lenkkareitaansa pois.
"Äläs nyt valita" Jemy sanoi. "Tulkaa mennää mun huoneeseen" sanoin heille ja he seurasivat minua huoneeseeni.
"Oikeesti noila pojilla ei oo ikinä paitaa ku mä nään ne" Alex sanoi huoneen edessä ja Jemy ja Ethan alkoivat nauraamaan Alexin kommentille.
"Eikö niillä taaskaan ollu paitoja?" kysyin punaisena ja avasin huoneeni oven.
"Mitä sä täälä teet?" kysyin sillä Alexa istu mun sängylläni. "Jonah käski mun ottaa rennosti" hän sanoi ja pidätti kädessään vihkoa johon olin kirjoittanut, pirrellyt ja sotkenut kaikkea. joka oli ollut minulla melkein aina.
"Sä et oo täälä siivoojana joten mee palvelemaa poikia tai tekemäö jotai muuta ku lurkkimista" sanoin. "Sulla on täälä aika paljon asioita" hän sanoi ja näytti vihkoani.
"Anna se tänne!" sanoin ja vedin sen Alexan käsistä. "Mä tiiän susta enemmän ku sä osaat kuvitella" Alexa sanoi ja käveli ohitseni alakertaan.
"Ja kukas narttu toi on?" Alex kysyi. "Pitkä juttu.. se on se luuseri orpokodista ja nyt se on tääl poikien avustajana.." sanoin huokaisten ja istuin sängylleni laittaen vihkoni kaappiin.i
"Ei se ny nii pitkä juttu ollu mutta mikä hemmetin onni sulla on kun sun kiusaaja on teijän avustaja?" Ethan sanoi naurahtaen. "Niimpä.." huokaisin.
"Mitä tehään?" kysyin. "en tiiä mut mennääkö vaikka syömää jonneki roskaruoka paikkaa?" Alex ehdotti. "tilataa vaikka tänne mut onks ruoka ainut asia mitä sä ajattelet?" kysyin. "Tuli vaan nii kiire nii ei kerenny syyä mitään" alex vastasi.
Daniel istui sohvalla Zachin kanssa pelaten xboxia. Me kävelimme pöydän ääreen ja mietittiin mitä tilattaisiin.
"Kuulinks mä et te tilaatte ruokaa?!" Daniel huusi sohvalta keskittyneenä peliin. "Jep!" huusin tahlleen täysiä takaisin sillä kuulimme Toisemme tavallisesti puhumallakin. "Tilatkaa mulle pizzaa!" hän sanoi ja
kuulin jotain hiljaista puhetta sieltä. "Okei tilatkaa myö Zachille!" hän sanoi. "Okeii" sanoin.Otimme kaikki muutkin lyös pitsat paitso jemy joka otti shusia.
"Mä en vieläkään muista noitte mies strippareitte nimiä" Alex sanoi selaten instagramia ja viitaten siihen kuinka kukaan heistä ei oollut ikinä täysin pukeutunut.. "No mä oon Jack" Jack sanoi ja käveli Alexin takaa.
YOU ARE READING
Adopted By Jonah Marais
Fanfiction14.v tyttö joka on elänyt vuosia orpokodissa vihdoin tulee adoptoitua ja uusi elämä alkaa? Draamaa, rakkautta, surua?